Marmeladi on hillomainen, hedelmäpohjainen, liivatteen tai agarin avulla hyydytetty sose, joka rakenteeltaan muistuttaa murskattua hyytelöä. Maailmalla yleisin marmeladin makuaine on pomeranssi, josta käytetään myös kuoret ohuiksi suikaleiksi leikattuina. Myös muita sitrushedelmiä käytetään. Näistä ovat esimerkkeinä appelsiinimarmeladit ja sitruunamarmeladit.[1] Luumumarmeladia ja kanelilla maustettua omenamarmeladia käytetään joulutorttujen täytteenä.[2][3] Myös marjamarmeladit sopivat kakkujen ja pikkuleipien täytteeksi, kuten mansikkamarmeladi.[4] Nykysäädösten mukaan Euroopan unionissa marmeladiksi saa kutsua myös tuotteita, jotka on valmistettu muista hedelmistä ja kasviksista. Asetuksessa on myös pitkät listat sallituista lisäaineista.[5]
Valmistus
Marmeladia valmistetaan keittämällä hedelmät mehuksisokerin, liivatteen tai agar-agarin ja veden kanssa. Lopuksi seos jäähdytetään, jolloin siitä tulee hyytelömäistä. Agaria käytetään etenkin kotitekoisissa marmeladeissa.[6]
Marmeladista voidaan myös tehdä makeisia antamalla sen kuivua tarpeeksi ja sokeroimalla tai jauhottamalla sen pinta. Tällaisista makeisista esimerkki on FazerinVihreät kuulat.
Käyttökohteet
Pallon muotoisia marmeladimakeisia
Suomalaisessa ruokakulttuurissa marmeladi on tuttu lähinnä makeisista ja lettujen, pannukakkujen, paahtoleipien tai voileipäkeksien päälle levitettävänä maun antajana.[7] Marmeladin suurissa tuottajamaissa, kuten Englannissa ja Skotlannissa ja myös Etelä-Amerikassa sekä Etelä-Euroopassa, käyttö on huomattavasti laajempaa, ja marmeladia levitetään esimerkiksi leivän päälle tai kahvileivoksiin. Näissä maissa marmeladia tehdään myös huomattavasti laajemmin kotitalouksissa, jopa myyntiin asti. Syynä marmeladin laajempaan käyttöön muualla maailmassa on erilainen ruokakulttuuri.
