Malesian talous

Malesian talous
Kuala Lumpur on Malesian liike-elämän keskus
Kuala Lumpur on Malesian liike-elämän keskus
Valuutta Ringgit
Jäsenyydet APEC, ASEAN, WTO, IORA
Tilastot
BKT 312 400 mrd USD (2013)[1]
- per asukas 17 500 (2013)[1]
- kasvu 6.20%[1]
- toimialoittain maatalous 11.2%, teollisuus 40.6% palvelut 48.1% (2013)[1]
Inflaatio 2,2% (2013)[1]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä		 3,8% (2009)[1]
Gini-kerroin 46,2 (2009)[1]
Työvoima 13,19 milj. (2009)
- toimialoittain maatalous 11 %, teollisuus 36 % palvelut 53 % (2013)[1]
Työttömyys 3,1% (2013)[1]
Merkittävimmät
teollisuusalat		 koneet, elektroniikka, lääketeollisuus, tina, kumi, öljy[1]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 230.7 mrd USD (2013)[1]
Vientituotteet puolijohteet, sähkölaitteet, palmuöljy, nesteytetty maakaasu, öljy, puu ja puutuotteet, kumi, tekstiilit, kemikaalit, aurinkopaneelit
Merkittävimmät
vientimaat		  Singapore 13.6%
 Kiina 12.6%
 Japani 11.8%
 USA 8.7%
 Thaimaa 5.4%
 Hongkong 4.3%
 Intia 4.2%
 Australia 4.1% (2012)[1]
Tuonti 192.9 mrd USD (2013)[1]
Tuontituotteet elektroniikka, koneet, öljytuotteet, muovi, ajoneuvot, rauta- ja terästuotteet, kemikaalit[1]
Merkittävimmät
tuontimaat		  Kiina 15.1%
 Singapore 13.3%
 Japani 10.3%
 USA 8.1%
 Thaimaa 6%
 Indonesia 5.1%
 Etelä-Korea 4.1% (2012)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka 100.1 mrd USD (2013)[1]
Budjetin tulot 65.72 mrd USD (2013)[1]
Budjetin menot 79,40 mrd USD (2013)[1]
Alijäämä -4,4% bkt:sta (2013)[1]

Malesia on yksi Aasian vauraimmista valtioista. Malesia on teollistunut hyvin nopeasti, ja kansallinen tavoite on nostaa maa kehittyneiden teollisuusmaiden eturiviin vuoteen 2020 mennessä.[2] Malesian bruttokansantuote on maailman neljänkymmenen suurimman joukossa. Bruttokansantuotteesta palvelut muodostavat hieman alle 50 prosenttia ja teollisuus runsaat 40 prosenttia. Maatalouden osuus on kymmenisen prosenttia.[1]

Maan talouden kannalta tärkeimmät teollisuudenalat ovat elektroniikkateollisuus. Malesia on luonnonvaroiltaan rikas maa ja niiden hyödyntäminen on taloudelle tärkeää. Maan tärkeimmät kauppakumppanit ovat muut Kaakkois-Aasian maat sekä Kiina, Japani ja Yhdysvallat.[1]

Talouspolitiikka

Malesian hallitus on 1990-luvun lopulta alkaen yrittänyt houkutella maahan tieto- ja viestintäteknologian alan yrityksiä verohelpotuksin Multimedia Super Corridor -hankkeen (MSC) avulla.[3] Lisäksi maassa kannustetaan yrityksiä sijoittamaan maahan pääkonttoreitaan, aluepalvelukeskuksiaan ja kansainvälisistä hankinnoista vastaavia yksiköitään. Malesian hallitus antaa maahan investoiville yrityksille tukea ja maksuhelpotuksia, ja yritysveroa on alennettu.[3][4] Multimedia Super Corridor -alue koostuu pääkaupunki Kuala Lumpurin, Malesian territorion Putrajayan ja korkean teknologian keskuksen Cyberjayan alueista.[4][5][6] MSC:n lisäksi Malesiaan on perustettu yli 200 teollisuusaluetta tuotannon hajauttamiseksi. Perinteisimpiä teollisuuskeskittymiä ovat Klang Valley Selangorissa ja Penangin saari.[7] Toinen merkittävä erityistalousalue MSC:n lisäksi on Singaporen tuntumaan perustettava Iskander.[3]

Malesian politiikkaa on leimannut malaijiväestön ja muiden alkuperäiskansojen muodostaman bumiputraväestön suosiminen. Politiikka sai alkunsa 1970-luvulla ja on pyrkinyt tasaamaan varakkaamman kiinalaisväestön ja vähävaraisemman malaijiväestön tulotasoa. Tavoitteena oli saada maan talouselämässä malaijien osuudeksi 30 prosenttia.[3][8] Maassa luotiin erilaisia kiintiöitä, jotka ovat suosineet malaijiomisteisia yrityksiä ja malaijien nimittämistä korkeampiin virkoihin.[8] Malaijeja suosiva politiikka lopetettiin virallisesti vuonna 1990, mutta käytännössä politiikkaa noudatetaan edelleen.[3]

Vuonna 2009 maan pääministeri Najib Razak ilmoitti, että maassa luovutaan 30 prosentin bumiputrakiintiöstä tietyillä palvelualoilla, jotta kilpailukykyä saadaan parannettua. Vuonna 2010 julkistetun talousohjelman tarkoitus on tehostaa talouskasvua samalla kun bumiputratukea vähennetään.[3] Talousohjelmassa maa varautuu tulevaisuuden haasteisiin, joita aiheuttavat muun muassa aivovuoto muihin maihin ja öljyvarantojen ehtyminen. Valtion öljy-yhtiö Petronas rahoittaa puolet valtion budjetista, ja öljystä saatavien vientitulojen ennustetaan vähenevän lähivuosina.[9] Tilanteeseen on tarkoitus varautua bumiputrakiintiöistä luopumisen lisäksi verotusta uudistamalla, arvonlisäveron käyttöönotolla ja karsimalla tukia, jotka kohdistuvat elintarvikkeisiin ja polttoaineisiin.[9] Maan oppositio on vastustanut muutoksia.[10] Etenkin bumiputrakysymys on sisäpoliittisesti merkittävä asia.[7]

Malesian vienti ja bruttokansantuote ovat kasvaneet viime vuosien aikana, ja kasvun ennustetaan jatkuvan, vaikka myös Malesiaan on vaikuttanut globaali talouskriisi maan ulkomaankauppariippuvuuden vuoksi.[3][9] Maan hallituksen tavoitteena on nostaa Malesia korkean tulotason maaksi vuoteen 2020 mennessä.[5][8][9]

Toimialat

Teollisuus

Malesiassa on pyritty 1970-luvulta lähtien kehittämään teollisuutta ja vähentämään riippuvuutta maatalouden raaka-aineviennistä. Maan teollistamisohjelma lähti käyntiin pääministeri Mahathir Mohamadin aikakaudella. Pitkän tähtäimen suunnitelman tavoite oli tehdä Malesiasta täysin teollistunut maa vuoteen 2020 mennessä.[1][11][12] Malesian viennistä teollisuuden tuotteiden osuus on nykyään noin 80 prosenttia.[7] Tärkeimmät teollisuudenalat ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, puolijohdeteollisuus, elintarviketeollisuus, kumiteollisuus, kemikaalit, metsäteollisuus, kaivosteollisuus, öljynjalostus, moottoriajoneuvoteollisuus, ja rakennusteollisuus.[7]

Malesian talouskasvun veturina on ollut etenkin elektroniikkatuotteiden, kuten puolijohteiden vienti.[3][7] Puolijohteiden kysyntä maailmalla on kasvanut voimakkaasti.[13][14][15] Malesia on myös maailman suurin tietokoneiden levyasemien valmistaja.[11] Elektroniikka ja sähkölaitteet muodostavat yli puolet Malesian viennistä.[7]

Toisen sukupolven Proton Saga, jota valmistettiin 2008-2010.

Malesiassa on järjestelmällisesti kehitetty raskasta teollisuutta, ja kansallinen ylpeydenaihe on malesialaisvalmisteinen auto Proton.[7][11][16] Malesia on yksi Kaakkois-Aasian suurimmista autonvalmistajista, ja maassa valmistetaan vuosittain 450 000 autoa. Maan automarkkinoita hallitsee Protonin lisäksi Perodua.[7] Autoja valmistetaan myös vientiin, mutta 95 prosenttia maan autotuotannosta jää kotimaan markkinoille.[7][11]

Elintarviketeollisuutta Malesiassa hallitsee monikansallinen Nestlé. Muita tärkeitä elintarviketeollisuuden yrityksiä ovat singaporelainen palmuöljy-yhtiö Lam Soon ja malesialainen Ace Canning. Kaakkois-Aasian ja Kiinan suunnalta tuodut halpatuotteet ovat aiheuttaneet maassa monien elintarvikealan yritysten lopettamisia.[7]

Luonnonvarat

Malesia on luonnonvaroiltaan rikas maa, ja maasta saatavia luonnonvaroja ovat muun muassa tina, bauksiitti, raakaöljy, maakaasu, kupari, rautamalmi, kulta ja hopea. Plantaaseilla viljellään runsaasti kumipuita ja öljypalmuja, ja maalla on myös merkittävät metsävarannot.[1][2][11] Malesia on maailman suurin tinan ja palmuöljyn tuottaja.[11]

Tina on ollut siirtomaa-ajoista lähtien Malesialle tärkeä luonnonvara.[8][11]. Tinateollisuus kärsi laskusuhdanteesta 1980- ja 1990-luvulla, ja sen merkitys maan taloudelle ei ole enää yhtä merkittävää kuin nousevan palmuöljyteollisuuden.[17][18][19] Malesia on silti yhä maailman suurin tinan tuottaja.[11] 2000-luvulle tultaessa tinan kysyntä maailmalla lähti taas nousuun, ja tinakaivosteollisuuden kasvu jatkuu edelleen.[18][19] Kysynnän nousu johtuu erityisesti elektroniikkalaiteteollisuuden tarpeista.[17] Tinakaivoksia sijaitsee lähes kaikissa Malakan niemimaan osavaltioissa, mutta merkittävimmät tinaa tuottavat osavaltiot ovat Pahang, Perak ja Kelantan.[19][20] Tinakaivosten ympärille on syntynyt monia kaupunkeja, muun muassa pääkaupunki Kuala Lumpur.[18]

Öljy ja maakaasu muodostavat yhden Malesian talouden peruspilareista, ja öljytulot maan suurimman yksittäisen tulonlähteen.[3][7][9] Malesian öljymarkkinoita hallitsee kansallinen öljy-yhtiö Petronas.[9] Sillä on yksinoikeus kaikkiin öljynetsintä- ja tuotantoprojekteihin Malesiassa, ja kaikkien ulkomaisten yhtiöiden täytyy toimia yhteistyössä sen kanssa.[7] Maan tärkeimmät öljykentät sijaitsevat Malakan niemimaan lähistöllä. Maakaasun tuotanto on keskittynyt Itä-Malesian Sarawakiin, jossa sijaitsevat Bintulun tuotantolaitokset muodostavat maailman suurimman LNG-keskittymän.[7] Malesian öljyvarantojen ehtyminen on yksi maan tulevaisuuden suurimmista haasteista.[9]

Maa- ja metsätalous

Öljypalmuviljelmä Malesiassa.
Teeviljelyksiä Cameron highlandsin alueella.

Malesian maa- ja metsätaloustuotteista tärkeimmät vientituotteet ovat palmuöljy, luonnonkumi, kookosöljy ja kopra.[7] Muita vientituotteita ovat kaakao, pippuri, ananas ja erilaiset mausteet.[7] Riisinviljely on myös tärkeä maatalouden ala, mutta riisiä tuotetaan lähinnä kotimaan markkinoita varten eikä maa ole riisin suhteen omavarainen. Myös vihanneksia ja hedelmiä tuodaan ulkomailta. Liha- ja siipikarjatuotteiden suhteen maa on melko omavarainen.[7]

Aiemmin kumipuun viljely oli maan tärkein maataloustuote, mutta kun synteettinen kumi johti raakakumin hinnan alenemiseen, monet plantaasit siirtyivät öljypalmun viljelyyn.[2] Palmuöljyn tuottajana Malesia on maailman toiseksi suurin naapurimaansa Indonesian jälkeen. Malesia ja Indonesia tuottavat maailman palmuöljystä 85 prosenttia. Malesian osuus maailmanmarkkinoista on noin 40 prosenttia, eli se tuottaa noin 15 miljoonaa tonnia palmuöljyä vuodessa.[7][21] Palmuöljyä käytetään monissa elintarvikkeissa ja nykyisin yhä enemmän myös biopolttoaineena.[21][22][23] Suomalainen Neste on perustamassa Singaporeen maailman suurinta biodiesellaitosta, joka on täysin riippuvainen Malesian palmuöljystä.[7] Neste on maailman suurin yksittäinen palmuöljyn ostaja.[21]

Metsätalous ja puutavaran jalostus ovat tärkeitä toimialoja niin Länsi- kuin Itä-Malesiassakin. Maassa toimii parikymmentä pientä paperitehdasta, mutta maa on riippuvainen muualta tuoduista paperiteollisuustuotteista. Maassa on vain yksi sellutehdas, joten myös sellu on tärkeä tuontituote. Tehtaille tärkein raaka-aine on keräyspaperi, joka myös on 90-prosenttisesti tuontitavaraa. Maassa on pyritty kehittämään paperinkeräystä raaka-aineen tuontiriippuvuuden vähentämiseksi.[7]

Malesian metsävarannot keskittyvät etenkin Borneolla sijaitseviin Sabahiin ja Sarawakiin, missä puuteollisuus on keskeisimmässä asemassa.[3][11] Länsi-Malesiassa alkaa olla pulaa maa-alasta, joka sopisi istutuksille. Ensisijaisesti puuviljelmät ovat kumipuuplantaaseja tai öljypalmuviljelmiä, eivätkä tuota puuraaka-ainetta.[2][7][11] Malesia on maailman suurin trooppisen puutavaran viejä.[11]

Malesian metsien hävittämisaste on maailman korkein.[24][25][26] Luonnonsuojelujärjestöt ja alkuperäisasukkaat ovat vastustaneet metsähakkuita, jotka ovat siitä huolimatta lisääntyneet.[11][27][28] Elintilaa metsiltä vievät myös öljypalmuviljelykset, ja Malesiassa muhii ekokatastrofi sademetsien häviämisen myötä.[21][22][29][30] Metsien suojelemiseksi palmuöljyteollisuuden leviämistä on rajoitettu, minkä seurauksena suuryhtiöt ovat siirtäneet palmuöljytuotantoaan Afrikan maihin.[23]

Palvelut

Tietoliikenne

Palvelut muodostavat noin puolet Malesian bruttokansantuotteesta.[3][7]

Maan tietoliikenneverkko on Kaakkois-Aasian kehittyneimpiä. Suurin operaattori on valtionyhtiö Telekom Malaysia, TM. Sen lisäksi alalla on useita pienempiä yrityksiä. Telekom Malaysian hallussa on 90 prosenttia maan lankaliittymistä, ja sen tytäryhtiöinä on muun muassa laajakaista-, mobiili- ja verkkoyhtiöitä.[7] Telekom Malaysia oli monopoliasemassa vuoteen 1994, jolloin alalla alkoi syntyä kilpailua uusien yrittäjien myötä. Kilpailu on johtanut tietoliikennepalveluiden paranemiseen, ja valtio pyrkii yhä lisäämään sitä.[7] Palveluiden saatavuus on erittäin hyvä suuremmissa kaupungeissa, mutta maaseudulla tilanne on heikompi. Matkapuhelimen käyttäjiä arvioidaan olevan noin 70 prosenttia väestöstä. Suurimmat matkapuhelinoperaattorit ovat Maxis, Celcom ja DiGi[7]

Internetin käyttäjiä maassa on noin 15 miljoonaa. Valtion tavoitteena on saada kaikille kansalaisille mahdollisuus nopean laajakaistan käyttöön. Sen leviämistä ovat hidastaneet korkea hintataso ja palveluntarjoajien puute.[7]

Pankkisektori

Public Bankin pääkonttori Kuala Lumpurissa.

Malesian keskuspankki Bank Negara Malaysia valvoo maan pankkijärjestelmän toimintaa. Suurimmat maassa toimivat pankit ovat Malayan Banking Group, Bumiputra-Commerce Bank, Public Banking Group ja RHB Bank. Maassa toimivia islamilaisia pankkeja ovat Bank Islam Malaysia ja Bank Muamalat Malaysia. Pankki- ja vakuutustoiminta on sallittua ulkomaalaisille pankeille, ja suurimmat Malesian markkinoilla toimivat ulkomaalaiset pankit ovat HSBC, Standard Chartered, Citibank, OCBC ja UOB.[7]

Kuala Lumpurin pörssi on yksi Kaakkois-Aasian vilkkaimmista, ja se on maailman suurin palmuöljyfutuurien kauppapaikka. Muillakin talouden aloilla kauppa Kuala Lumpurin pörssissä on vilkasta, mutta se on silti jäänyt Kaakkois-Aasian johtavien pörssien Singaporen, Shanghain ja Hongkongin pörssien varjoon.[7]

Turismi

Matkailu on yksi Malesian nopeimmin kehittyvistä elinkeinoista, ja se on maan kolmanneksi suurin ulkomaisen valuutan lähde. Maassa vierailee vuosittain yli 20 miljoonaa turistia, ja maassa on tehty suuria investointeja turismin kehittämiseen. Muun muassa Visit Malaysia -kampanjalla on pyritty houkuttelemaan maahan lisää matkailijoita. Suurin osa turisteista on viikonloppumatkailijoita Singaporesta. Merkittävä osa vierailijoista on myös muista Kaakkois-Aasian maista ja Kiinasta, mutta myös kaukomatkailijoiden määrä on myös kasvussa.[2][7]

Matkailijoita Malesiaan houkuttelevat Malakan niemimaan itärannikon hiekkarantojen tuntumaan nousseet lomakeskukset. Suosituimpia kohteita ovat muun muassa reppumatkailijoiden ja auringonpalvojien suosiossa olevat Langkawi, Penang ja Redang.[2][31] Luonnonharrastajia maassa houkuttelevat koskemattomat sademetsät ja kansallispuistot, kuten maan suurin kansallispuisto Taman Negara ja Gunung Mulun kansallispuisto Länsi-Malesiassa sekä Kinabalun ja Bakon kansallispuistot Borneon saarella.[2][31][32]

Siirtomaa-ajan vanha kaupunki Malakka on Malesialle tärkeä turistikohde pitkän historiansa ansiosta. Kaupungin merkittäviin turistinähtävyyksiin lukeutuvat vanhojen siirtomaa-aikaisten linnoitusten rauniot ja samalta ajalta peräisin olevat satoja vuosia vanhat rakennukset.[2][5] Pääkaupunki Kuala Lumpur houkuttelee turisteja nähtävyyksiensä ja ostosmahdollisuuksiensa ansiosta. Kaupungin kuuluisin nähtävyys ja maamerkki on Petronas Towers, jonka yhteydessä on kaupungin merkittävin ostoskeskus Suria KLCC.[5]

Ulkomaankauppa

Malesian kansantalous ja talouskehitys ovat hyvin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Valtion ulkomaankauppa on Aasian talouskriisin taituttua 1990-luvun lopulla ollut joka vuosi ylijäämäistä.[3][9] Maailmanlaajuisen taantuman myötä maan talouden kasvua on ylläpitänyt kotimainen kysyntä, mutta maan talous perustuu pitkälti ulkomaankauppaan.[9] Malesian ulkomaankaupan kannalta olennaisia asioita ovat Kiinan, Japanin ja Yhdysvaltain talouden kasvu sekä puolijohteiden kysyntä maailmalla.[3]

Malesian suurimmat kauppakumppanit sekä viennissä että tuonnissa ovat Kiina ja Singapore. Kun mukaan lasketaan Hongkong ja Taiwan, kiinankielisen alueen osuus maan ulkomaankaupasta on noin 30 prosenttia. Tätä kehitystä edesauttaa erityisesti Malesian etnisesti kiinalaisten hallitseva osuus maan liike-elämässä.[9] Muut tärkeät kauppakumppanit ovat Japani, Yhdysvallat ja Euroopan unioni.[9] Ulkomaankaupan maantieteellinen jakautuminen on monipuolisempaa kuin monessa kehittyvien talouksien maassa. Keskeisimmät kauppakumppanit ovat aasialaisia valtioita, mutta minkään yksittäisen maan osuus Malesian ulkomaankaupasta ei ole hallitseva.[7]

Tärkeimmät vientituotteet ovat elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotteet ja raaka-aineet, palmuöljy, öljy ja nesteytettyä maakaasua, kumi, tekstiilit ja kemikaalit.[3] Näistä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus on hieman yli 40 prosenttia. Öljy-, kaasu-, ja öljyjalosteet ja kemikaalit muodostavat yli 20 prosentin osuuden ja palmuöljyn vienti hieman alle 10 prosenttia.[7] Sähkö- ja elektroniikkalaitteet muodostavat myös Malesian tuonnista noin 40 prosenttia osuuden. Öljy- ja kaasutuotteita on tuonnista noin 15 prosenttia ja erilaisia koneita noin 10 prosenttia.[7]

Rahoitus

Malesian talouden ja teknologian kehityksessä, rakennemuutoksessa ja korkean teknologian työpaikkojen luomisessa on suuri merkitys ollut ulkomaisilla sijoituksilla. Ennen 1990-luvun lopun Aasian talouskriisiä ulkomaisten investointien osuus oli lähes 10 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta kriisin jälkeen sijoitustulot eivät ole nousseet kriisiä edeltävälle tasolle ja ulkomaisten investointien osuus bruttokansantuotteesta on vain muutaman prosentin verran.[3]

Suurin osa ulkomaalaisten yritysten investoinneista Malesiaan suuntautuu sähkö-, elektroniikka-, öljy- ja elintarviketeollisuuteen. Palvelusektorilla suurin osa sijoituksista suuntautuu rahoitusalalle, vakuutus- ja liikepalveluihin, sekä tukku- ja vähittäiskauppaan. Maan elektroniikkateollisuutta hallitsevat monikansalliset yhdysvaltalaiset yhtiöt.[3]

Kiinan vetovoima kansainvälisten sijoittajien silmissä on vähentänyt Malesiaan tehtäviä sijoituksia, mutta Kiinan markkinoiden imussa myös Malesiaan tehtävät investoinnit ovat kasvaneet. Malesiassa on kärsitty myös hitaasta byrokratiasta ja pääomien sääntelystä, mikä on karkottanut ulkomaisia sijoituksia. Kansainvälisen kilpailun kasvaessa Malesiassa on enenevässä määrin panostettu myös tutkimus- ja kehitystyöhön, koulutuksen parantamiseen ja tuotannon korkeaan teknologiaan.[3]

Malesia on ulkomaisten sijoittajien silmissä kilpailukykyinen maa, sillä maassa on edullinen kustannustaso, toimiva infrastruktuuri, koulutettu englantia puhuva työvoima ja hyvät palvelut. Maan talouspolitiikka, jossa yrityksille annetaan tukea ja helpotuksia erilaisissa maksuissa, on myös houkutellut ulkomaista pääomaa maahan.[3]

Työmarkkinat

Malesian työvoiman määrä on noin 11 miljoonaa ihmistä noin 20 miljoonasta työikäisestä ihmisestä, eli työvoiman määrä on noin kolmasosa 30 miljoonan asukkaan maan väestöstä. Nuorempien ikäluokkien kasvaessa työvoiman määrä on kasvussa.[1][7][33] Loput maan työikäisestä väestöstä ovat opiskelijoita tai pitävät huolta omasta kotitaloudestaan.[33] Suurin osa työllistyy valmistusteollisuuteen ja rakennusalalle. Seuraavaksi suurimmat alat ovat kauppa- ja matkailupalvelut.[7] Malesian työttömyysaste on alhainen, noin 3 prosenttia, joskin tilastointi ei kaikilta osin ole vertailukelpoinen länsimaiden tilastointitapoihin.[7][33] Työmarkkinoilla bumiputrat ovat suosituimmuusasemassa muihin väestönosiin nähden.[7]

Työvoiman koulutustaso on pääosin riittävä työvoimavaltaisille valmistusteollisuuden aloille, mutta koulutustaso ei riitä kehittyvien työmarkkinoiden vaatimuksiin, minkä takia maan hallitus on käynnistänyt koulutuksen kehittämishankkeita. Työväestöstä 70 prosentilla on keskiasteen koulutus ja vajaalla 30 prosentilla on yliopistotutkinto.[7]

Maa on kärsinyt aivovuodosta ja korkeammin koulutetun väestön muutosta ulkomaille opiskelujen ja työn perässä. Huonommin palkattuihin töihin maassa on tarvittu ulkomaisia työntekijöitä työvoimapulan takia rakennusteollisuuteen, viljelyksille ja kotiapulaistöihin. Vierastyöläisten osuus on noin kolmannes maan työvoimasta. Pääasialliset lähdemaat ovat Indonesia, Bangladesh, Filippiinit, Myanmar ja Nepal.[9]

Suuri osa vierastyöläisistä on maassa laittomasti. Siirtolaisuutta kasvattaa Malesian korkeampi elintaso sen naapurimaihin nähden. Malesiassa on laittomia siirtolaisia karkotettu, jolloin työttömyysastetta on saatu alennettua. Laittoman työvoiman häätö jatkuu edelleen. Hallituksen tiukentamat työvoimasäädökset ovat toisaalta aiheuttaneet joillekin aloille työvoimapulaa.[7]

Infrastruktuuri

Energia

Malesia on energiantuotannossaan lähes omavarainen.[7] Maan vuotuinen sähköntuotto on noin 120 miljardia kWh (2012), jolloin Malesia on maailman 30 suurimman sähköntuottajan joukossa.[1] Fossiiliset polttoaineet muodostavat yli 90 prosenttia Länsi-Malesian energiantuotannosta. Niistä nesteytetyn maakaasun osuus on noin 65 prosenttia ja kivihiilen noin 30 prosenttia. Vesivoimalla tuotetaan runsaat 5 prosenttia maan energiasta. Itä-Malesiassa taas energianlähteinä ovat maakaasu ja diesel, joiden molempien osuus energiantuotannosta on noin puolet.[34]

Myös tulevaisuudessa fossiiliset polttoaineet tulevat muodostamaan pääosan maan energiantuotannosta, vaikka maan hallitus onkin ryhtynyt toimiin uusiutuvan energian määrän lisäämiseksi. Malesiassa on potentiaalia biomassan, vesivoiman, jätteenpolton, aurinkoenergian ja hakkuujätteen hyödyntämiselle. Malesiassa on aikomus lisätä kotimaan tuotantoa ja vähentää maahan tuotavan energian määrää, lisäksi tarvetta on energianlähteiden monipuolistamiselle öljyvarojen ehtymisen myötä.[7][34]

Ydinvoimaa ei ole Malesiassa käytetty energianlähteenä, mutta kaasu- ja kivihiiliriippuvuuden takia maassa on suunnitteilla ydinvoimalan käyttöönotto vuoteen 2025 mennessä.[34][35] Borneolle on rakennettu, ja suunnitteilla on lisää vesivoimalahankkeita Sarawakin jokien valjastamiseksi sähköntuotantoon. Hankkeet ovat aiheuttaneet vastustusta suurpatojen haitallisten ympäristövaikutusten takia.[36][37]

Malesian sähköntuotantoa hallitsee maan mantereen puoleisella osalla kansallinen Tenaga Nasional (TNB). Itä-Malesian merkkinoita hallitsevat Sabah Electricity ja Sarawak Electricity. TNB:llä on monopoliasema maan sähkönsiirrossa.[7]

Liikenne

Lentoliikenne

Kuala Lumpurin kansainvälinen lentokenttä.

Malesian sijainti Aasian ja Tyynenmeren välimaastossa on tehnyt maasta keskeisen lentoliikenteen solmukohdan. Maan suurin lentoasema on Kuala Lumpurin kansainvälinen lentoasema, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Kuala Lumpurista.[38] Tärkeitä kansainvälisiä lentoasemia ovat myös Langkawi, Kota Kinabalu, Penang ja Kuching.[39][40]

Kuala Lumpurin lentoasemaa käyttää vuosittain lähes 40 miljoonaa matkustajaa, ja matkustajamäärät ovat nousseet joka vuosi.[41][42] Eniten lentoja maan kansainvälisiltä lentokentiltä tehdään muihin Kaakkois-Aasian maihin.[40] Myös kotimaan liikenneyhteyksien kannalta lentotiet Itä- ja Länsi-Malesian välillä ovat tärkeitä.[40]

Maan merkittävin lentoyhtiö on Malaysia Airlines, jota arvostetaan yhtenä maailman parhaista lentoyhtiöistä.[43][44] Oneworld lentoyhtiöallianssiin kuuluvana se operoi yli 150 maahan.[45] Toinen malesialainen lentoyhtiö on Aasian suurin halpalentoyhtiö Air Asia.[43]

Vesiliikenne

Meriteitse käytävä kansainvälinen kauppa on historiallisista ajoista lähtien ollut Malesian elinehto. Nykyisinkin 95 prosenttia maan ulkomaankaupan kuljetuksista tehdään meriteitse.[38] Maan suurin rahtiliikenteen satama on Kuala Lumpurin länsipuolella sijaitseva Port Klang. Se on myös yksi maailman suurimmista rahtiliikenteen satamista.[46][47] Muita merkittäviä satamia on Penangilla Johorissa, Labuanilla ja Sabahissa.[48] Lisäksi maassa on lukuisia pikkusatamia, jotka palvelevat rannikon teollisuuskaupunkeja.[7] Länsi- ja Itä-Malesian välissä on kapeimmillaan 650 km Etelä-Kiinan merta, joten meritiet ovat myös kotimaan liikenteessä tärkeitä.[2][11] Itä-Malesian lisäksi Länsi-Malesian satamista on laivareittejä Indonesian puolelle.[2] Turismin kannalta merkittäviä ovat vesireitit Malakan niemimaalta rannikon pienemmille saarille.[49] Itä-Malesiassa tärkeitä ovat myös sisämaan vesireitit tieverkoston vajavaisuuden takia.[50]

Rautatiet

KL Monorail -juna.

Malesissa on rautateitä noin 2 000 kilometriä. Maan talouden nousukaudella 1990-luvulla rautateitse tehtävä rahtiliikenne kasvoi voimakkaasti. Rataverkkoa on sittemmin nykyaikaistettu sähköistämällä ja sitä on laajennettu.[2][7] Valtaosa rautateistä sijaitsee maan mantereen puoleisella osalla Länsi-Malesiassa. Itä-Malesian kaikki rautatiet sijaitsevat Sabahissa. Sarawakin osavaltiossa rautateitä ei ole.[7][51] Länsi-Malesian rautatieverkko on pääasiassa pohjois-etelä suuntainen, eikä vuoristoisen keskiosan läpi mene itä-länsi-suuntaisia rautateitä.[51][52][53]

Rautatieverkko on Malesian valtion omaisuutta, ja se ylettyy Singaporeen asti.[5] Junalla pääsee Malesian rataverkon eteläisimmästä päästä Johor Bahrusta länsirannikkoa pitkin Kuala Lumpurin ja Ipohin kautta Padang Besariin Thaimaan rajalle tai maan keskiosaa pitkin Tumpatiin, Kelantaniin. Itärannikkoa pitkin menee ainoastaan lyhyt rautatielinja Kuantanin ja Kertehin välillä, joka ei ole yhteydessä maan muuhun rautatieverkkoon, mutta suunnitteilla on uuden radan rakentaminen Kuantaniin muusta rataverkosta.[51][52][53]

Kuala Lumpurissa on moderni metroverkosto. Osa kaupungin paikallisliikenteen asemista on maan alla ja osa maan pinnalla.[5] Kaupungissa on myös yksiraiteinen monorail-linja. Metroverkosto poikkeaa muiden suurkaupunkien metroista siten että eri linjat ovat eri yhtiöiden ylläpitämiä.[5][54]

Valtatiet

Johor Bahrun sisempi kehätie Tebrau highway.

Malakan niemimaan tieverkko on hyvin hoidettu, ja moottoritiet yhdistävät suurimmat kaupungit, satamat ja lentokentät.[38] Tieverkosto on maan pääasiallisin matkustaja- ja rahtiliikenteen kuljetustapa.[7] Tieverkko on kehittyneempi ja tiheämpi maan länsirannikolla kuin idässä, minne yhtäjaksoinen valtatie on saatu vasta vuosituhannen vaihteessa.[2] Suurimmat liikenteen solmukohdat ovat Kuala Lumpur ja Johor Bahru. Johor Bahrusta lähtevät valtatiet maan länsi- ja itärannikkoa pitkin pohjoiseen, ja sieltä valtatie jatkuu myös Singaporeen.[2] Malesiassa noudatetaan vasemmanpuoleista liikennettä.[5]

Borneolla tieverkosto on harvaa ja tiet ovat paikoin huonokuntoisia, jolloin vesiliikenteen merkitys on korostunut.[2][50]

Taloushistoria

Siirtomaavallan aikana maan talous on ollut Britannialaisten siirtomaaisäntien kontrolloimaa. Siirtomaahallinnon aikana britit perustivat maahan luonnonvaroja hyödyntääkseen muun muassa tinakaivoksia ja kumipuuplantaaseja. Malaija kehittyi brittihallinnon alaisuudessa maailman suurimmaksi tinan ja raakakumin tuottajaksi. Samalla kehittyi maan tieverkko, kun sisämaan tinaesiintymiä alettiin hyödyntää.[2]

Maan itsenäistyttyä vuonna 1957 Malaijassa kehitettiin edelleen tinan ja kumin vientiä, mutta suurimman hyödyn talouskasvusta sai maan kiinalainen väestönosa. Epätasainen varallisuuden jakautuminen aiheutti osaltaan rotulevottomuuksia vuonna 1969, mikä johti maassa malaijiväestöä suosivaan politiikkaan. Tavoitteena oli saada kaikki maan etniset ryhmät integroitumaan maan talouselämään.[2][8]

Myös alueellisia eroja oli; itärannikko oli maatalousvaltaista ja teollisuus oli keskittynyt länsirannikolle. Ihmisiä yritettiin houkutella maataloudesta teollisuuteen ja näin yritettiin kuroa umpeen alueiden välisiä varallisuuseroja.[2] Maassa alettiin kehittää teollisuutta omia luonnonvaroja hyödyntäen, jotta riippuvuus eurooppalaisista vähenisi.[2][8]

Mahathir Mohamadin pääministerikauden alussa 1980-luvulla Malesiassa alettiin järjestelmällisesti kehittää maan teollisuutta ja maassa aloitettiin wavwasan 2020 -projekti, jonka tavoitteena on tehdä Malesiasta täysin teollistunut maa vuoteen 2020 mennessä.[2][8] Maassa kehitettiin raskasta teollisuutta ja maassa alkoi Mahathirin aikakaudella taloudellinen nousukausi, mikä nosti Malesian kehittyvien teollisuusvaltioiden joukkoon. Maan bruttokansantuote kolminkertaistui ja köyhyysrajan alapuolella elävä väestönosa kutistui 50 prosentista alle kymmeneen prosenttiin.[2][8][12]

Aasian talouskriisi 1990-luvun lopulla vaikutti Malesian talouteen voimakkaasti, ja maan talous romahti. Talouskriisi johti myös Mahathirin suosion putoamiseen ja aiheutti takaiskun visio 2020 -projektille.[3][6][8] Maa kuitenkin toipui talouskriisistä nopeammin kuin useimmat naapurimaansa. Toipumista edesauttoi etenkin elektroniikkatuotteiden vienti maailmalle. Maa kärsi IT-alan taantumasta 2000-luvun alkuvuosina, mutta sen jälkeen maan talous on lähtenyt voimakkaaseen nousuun.[3]

Vuonna 2009 pitkään jatkunut kasvu taittui kansainvälisen talouskriisi takia, sillä kansainvälinen kysyntä maan vientituotteita kohtaan laski. Tilannetta tasapainotti kuitenkin kotimainen kysyntä, ja Malesia on selvinnyt maailmaa kohdanneesta talouskriisistä vähäisin vahingoin.[7] Malesia on kuitenkin voimakkaasti riippuvainen ulkomaankaupasta, minkä takia maan hallitus aloitti elvytystoimet taantuman torjumiseksi erilaisin tukipaketein.[3] Maassa pidetään edelleen kiinni 2020-projektista, mutta se edellyttäisi tasaisen kasvun jatkumista.[9]

Haasteet

Maan talouden suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät öljyvarantojen ehtymiseen ja aivovuotoon koulutetumman väestönosan muuttaessa pois maasta. Maan öljy-yhtiö Petronas rahoittaa maan budjetista puolet ja öljynviennistä saatavien tulojen on arvioitu pienenevän jo lähitulevaisuudessa. Maassa on pyritty varautumaan tulevaisuuteen verotusta uudistamalla ja lisäämällä erilaisia maksuja.[9]

Korruptio

Vaikka Malesiassa esiintyy Transparency Internationalin mukaan huomattavasti vähemmän korruptiota kuin sen naapurimaissa, Singaporea lukuun ottamatta, on korruptio maan talouskehitystä haittaava tekijä.[3] Korruptio kytkeytyy vahvasti maan politiikkaan ja päätöksentekoon suurista hankkeista päätettäessä. Maan virastaan eronneen entisen oikeusministerin mukaan maan puoluerakenne perustuu lahjusten antamiseen ja vastaanottamiseen. Maan pitkään vallassa olleen puolueliiton Barisan Nasionalin aikana maassa on syntynyt korruptiojärjestelmä, jossa kiinalaiset yritykset rahoittavat poliitikkoja ja yritykset hyötyvät näistä yhteyksistään maan hallitukseen. Maassa on aloitettu korruption torjunta, mutta toiminta on vielä alkutekijöissään.[3][55][56]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 6.1.2019. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Aasia, s. 106-107. Saksa: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33474-4
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa Suomen suurlähetystö. Arkistoitu 28.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
  4. ↑ a b Putrajaya history malaxi.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 18-24. Helsinki: Suomalainen matkaopas, 2006. ISBN 952-9715-16-1
  6. ↑ a b Richmond, Simon: Malaysia Singapore & Brunei. Lonely Planet Publications, 2013. ISBN 978-1-74179-847-0
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as Lehtola, Vesa: Malesian maaraportti (pdf) Marraskuu 2010. Finpro. Viitattu 28.10.2014.
  8. ↑ a b c d e f g h i Barwise, J. M; White, N. J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. UNIpress, 2002. ISBN 951-579-212-6
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Malesian talous kasvaa vakaasti 26.9.2012. Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
  10. ↑ Hanhinen, Hanna: Malesian pääministeri herättelee joukkojaan tulevia parlamenttivaaleja varten 29.11.2012. Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2014.
  11. ↑ a b c d e f g h i j k l m Könemann: Geographica. Australia: Random House Australia, 2006. ISBN 978-3-89731-916-5 (englanniksi)
  12. ↑ a b Kiljunen, Kimmo: MMM Valtiot ja liput, s. 405-408. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7
  13. ↑ Rönkkö, Erkki: Elektroniikan osavalmistus (pdf) Lokakuu 2005. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja TE-keskuksen julkaisu. Viitattu 28.10.2014.
  14. ↑ Puolijohteiden kysyntä lähti kiivaaseen kasvuun 29.9.2003. Digitoday. Viitattu 28.10.2014.
  15. ↑ Puustinen, Johanna: Puolijohteiden kysyntä ponkaisi nousuun tivi.fi. Arkistoitu 9.11.2014. Viitattu 28.10.2014.
  16. ↑ Proton 25 years YouTube. 15.10.2010. ProtonInteractive. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  17. ↑ a b Tin-mining in Malaysia malaysiafactbook.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  18. ↑ a b c Tin Mining in Malaysia - Present And Future TED case studies. Arkistoitu 30.11.2016. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  19. ↑ a b c Hanim Adnan, Choong En Han: Good money in mining 27.7.2013. freemalaysiatoday.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  20. ↑ Vijian, P.: Perak to revive tin industry 19.11.2013. freemalaysiatoday.com. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  21. ↑ a b c d Finnwatch: Neste Oilin palmuöljytoimittajalla ala-arvoiset työolot 16.9.2014. kepa.fi. Arkistoitu 12.11.2014. Viitattu 28.10.2014.
  22. ↑ a b Palmuöljy uhkaa sademetsiä 21.4.2011. taloussanomat.fi. Viitattu 28.10.2014.
  23. ↑ a b Palmuöljyjätit suuntaavat Afrikkaan Maailman Kuvalehti 5/2011. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
  24. ↑ Butler, Rhett A: Malaysia has the world's highest deforestation rate 15.11.2013. mongabay.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  25. ↑ Malaysia Toukokuu 2011. mongabay.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  26. ↑ Malaysia Forest Information and Data Toukokuu 2011. mongabay.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  27. ↑ Malesian metsähakkuut uhkaavat borneonnorsuja 9.8.2007. yle.fi. Viitattu 28.10.2014.
  28. ↑ Metsäkato vähentynyt, lisäkuria satelliiteilla 9.8.2007. kepa.fi. Arkistoitu 12.11.2014. Viitattu 28.10.2014.
  29. ↑ Raakaa palmuöljyä 16.9.2014. yle.fi. Viitattu 28.10.2014.
  30. ↑ Kuka salasi kiistellyn palmuöljyn alkuperän? 23.1.2013. yle.fi. Viitattu 28.10.2014.
  31. ↑ a b Visit Malaysia 2014 vmy2014.com. Arkistoitu 27.10.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  32. ↑ Visit Malaysia 2014 tourism.gov.my. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  33. ↑ a b c Visit Malaysia 2014 (pdf) Department of Statistics Malaysia 2013. Arkistoitu 14.11.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi), (malaijiksi)
  34. ↑ a b c Energianationalismi nousee Aasiassa 21.11.2008. kauppapolitiikka.fi. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
  35. ↑ Malesia kaavailee ensimmäistä ydinvoimalaa 26.1.2010. tekniikkatalous.fi. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
  36. ↑ Malesia ja Kiina puuhaavat lisää suurpatoja Borneoon 1.2.2010. kansanuutiset.fi. Viitattu 28.10.2014.
  37. ↑ Malesia ja Kiina puuhaavat lisää suurpatoja Borneoon 26.1.2010. maailma.net. Viitattu 28.10.2014.
  38. ↑ a b c Malaysia has the infrastructure in place that you require for your Business ebm.fi. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  39. ↑ Airports in Malaysia mapsofworld.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  40. ↑ a b c MAHB Annual Report 2013 (pdf) chartnexus.com. Arkistoitu 20.4.2015. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  41. ↑ Factsheet KLIA malaysiaairports.com. Arkistoitu 28.8.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  42. ↑ Malaysia airports malaysiaairports.com. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  43. ↑ a b Major Airlines of Asia and the Middle East nationsonline.org. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  44. ↑ The World's Top Airlines worldairlineawards.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  45. ↑ About us malaysiaairlines.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  46. ↑ Port Klang Marine Information pka.gov.my. Arkistoitu 19.3.2013. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  47. ↑ World port rankings 2011 (pdf) (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2012. American Association of Port Authorities, aapa-ports.org. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  48. ↑ Malaysia map of ports worldportsource.com. Arkistoitu 28.1.2015. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  49. ↑ Getting around lonelyplanet.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  50. ↑ a b Malaysia Inland Waterway Transport System in Sarawak 1.3.2008. my.undp.org. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  51. ↑ a b c Train visitkl.gov.my. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  52. ↑ a b Overview of Malaysian Railways malaysia-traveller.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  53. ↑ a b Railway map malaxi.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  54. ↑ Kuala Lumpur train map klcityguide.my. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  55. ↑ A Snapshot of Corruption in Malaysia business-anti-corruption.com. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)
  56. ↑ Business and Corruption business-anti-corruption.com. Arkistoitu 10.5.2016. Viitattu 28.10.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!