Luettelo Suomessa haitallisista vieraskasvilajeista

Luettelo Suomessa haitallisina pidetyistä vieraista kasvilajeista: Suomen lainsäädännössä haitalliseksi määrätyt kasvilajit koostuvat Euroopan unionin yhteisestä vieraslajiluettelosta sekä sitä täydentävästä kansallisesta luettelosta.

Haitalliset lajit

Euroopan unionin vieraslajiluettelo

Euroopan unionin vieraslajiluettelon sisältämistä kasvilajeista kuusi esiintyy Suomessa luonnonvaraisena. Jättiputkiryhmän (Heracleum persicum -ryhmä) kolmas laji armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) kuuluu myös tähän luetteloon, mutta sen esiintymistä Suomessa ei toistaiseksi ole vahvistettu.^[1]

• japaninkelasköynnös (Celastrus orbiculatus) (satunnainen viljelykarkulainen 1900-luvulla)^[2]
• jättipalsami (Impatiens glandulifera) (vakiintunut)^[3]
• kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) (vakiintunut)^[4]
• keltamajavankaali (Lysichiton americanus) (vakiintunut)^[5]
• kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii) (satunnainen)^[6]
• persianjättiputki (Heracleum persicum) (vakiintunut)^[7]

Suomen vieraslajiluettelo

Kansallinen vieraslajiluettelo sisältää Suomen oloissa haitallisina pidetyt vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon. Kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvat kasvilajit vuonna 2019 annetun (Valtioneuvoston asetus 704/2019), viimeksi vuonna 2023 muutetun asetuksen (VN 912/2023) mukaan ovat:^[8]

Suomenkielinen nimi	Tieteellinen nimi	Tarkennus	Kuva
alaskanlupiini	Lupinus nootkatensis
hamppuvillakko	Jacobaea cannabifolia
isopiisku	Solidago gigantea	kuuluu kanadanpiiskuryhmään (Solidago canadensis -ryhmä)
japanintatar	Reynoutria japonica
kanadanpiisku	Solidago canadensis	kuuluu kanadanpiiskuryhmään (Solidago canadensis -ryhmä)
kanadanvesirutto	Elodea canadensis
komealupiini	Lupinus polyphyllus
korkeapiisku	Solidago altissima	kuuluu kanadanpiiskuryhmään (Solidago canadensis -ryhmä)
kurtturuusu	Rosa rugosa	punakurtturuusu (Rosa rugosa f. rugosa) ja valkokurtturuusu (Rosa rugosa f. alba)
lännenpalsami	Impatiens capensis
sahalinintatar eli jättitatar	Reynoutria sachalinensis
tarhatatar eli hörtsätatar	Reynoutria × bohemica
valkopajuangervo	Spiraea alba	myös muunnokset vitipajuangervo (Spiraea alba var. alba) ja kaljupajuangergo (Spiraea alba var. latifolia)
viitapihlaja-angervo	Sorbaria sorbifolia
vuorivaahtera	Acer pseudoplatanus

Muut vieraslajit

Vuonna 2012 laaditun Suomen kansallinen vieraslajistrategian lajit, joille ei ole myöhemmin määrätty laissa vieraslajiasemaa:^[9]

• albertanvehnä (Leymus innovatus)
• etelänruttojuuri (Petasites hybridus)
• hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum)
• hietakattara (Bromus sterilis)
• hukkakaura (Avena fatua)
• idänpensaskanukka (Cornus alba subsp. alba)
• japaninruttojuuri (Petasites japonicus subsp. giganteus)
• isosorsimo (Glyceria maxima)
• isotuomipihlaja (Amelanchier spicata)
• jättituija (Thuja plicata)
• kanadankoiransilmä (Erigeron canadensis)
• lammikki eli keltalammikki (Nymphoides peltata)
• lännenkananhirssi (Echinochloa muricata)
• lännenkanukka (Cornus sericea)
• marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia)
• paimenmatara (Galium album)
• palsamipihta (Abies balsamea)
• peltopunka (Lysimachia arvensis)
• piennarmatara (Galium × pomeranicum) (paimenmataran ja keltamataran risteymä)
• pilvikirsikka (Prunus pensylvanica)
• puistonurmikka (Poa chaixii)
• rehuvuohenherne (Galega orientalis)
• rikkakananhirssi (Echinochloa crus-galli)
• rikkanenätti (Rorippa sylvestris)
• rikkapalsami (Impatiens parviflora)
• rikkapuntarpää (Alopecurus myosuroides)
• rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)
  • tummarohtoraunioyrtti (Symphytum officinale var. officinale)
  • valkorohtoraunioyrtti (Symphytum officinale var. bohemicum)
• ruotsinraunioyrtti (Symphytum × uplandicum) ([rohtoraunioyrtin ja tarharaunioyrtin risteymä)
• rusoamerikanhorsma eli amerikanhorsma (Epilobium adenocaulon)
• silkkiunikko (Papaver rhoeas)
• sinipantaheinä (Setaria pumila)
• siperianpihta (Abies sibirica)
• tarhaomenapuu (Malus domestica)
• terttuselja (Sambucus racemosa)
• vaalea-amerikanhorsma (Epilobium ciliatum)
• valkokarhunköynnös (Calystegia sepium)
• viherpantaheinä (Setaria viridis)
• viherrevonhäntä (Amaranthus retroflexus)

Lähteet

• Kansallinen vieraslajistrategia 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. (s. 61–62.) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Vieraslajit.fi: Kansalliset säädökset (Yhteenveto EU:n ja Suomen omien vieraslajiluetteloiden soveltamisesta.) Viitattu 25.12.2023.

Viitteet

1. Suomen Lajitietokeskus: Armenianjättiputki – Heracleum sosnowskyi laji.fi. Viitattu 21.6.2024.
2. Suomen Lajitietokeskus: Japaninkelasköynnös – Celastrus orbiculatus laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
3. Suomen Lajitietokeskus: Jättipalsami – Impatiens glandulifera laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
4. Suomen Lajitietokeskus: Kaukasianjättiputki – Heracleum mantegazzianum laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
5. Suomen Lajitietokeskus: Keltamajavankaali – Lysichiton americanus laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
6. Suomen Lajitietokeskus: Kiehkuravesirutto – Elodea nuttallii laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
7. Suomen Lajitietokeskus: Persianjättiputki – Heracleum persicum laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
8. Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteiden muuttamisesta, liite B Finlex. Viitattu 30.9.2023.
9. Suomen Lajitietokeskus | Lajihaku Laji.fi. Viitattu 25.12.2023.