Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: Paljolti lähteetön
Kauppahalli tarkoittaa katettua kauppatoria muistuttavaa hallirakennusta, joka pitää sisällään suuren joukon itsenäisiä myymälöitä. Hallien tarjonta on tavallisesti vastaavanlainen kuin torikaupassa; niissä myydään yleensä elintarvikkeita sekä talous- ja kulutustavaraa, kuten vaatteita ja käsitöitä. Kauppahalleissa on myös suhteellisen vakiintuneet myyjät sekä asiakkaat, ja myös korkeana pidetty tavaran hinta ja laatu.
Rakenteeltaan kauppahalli on tavallisesti pitkänomainen yksi- tai kaksikerroksinen hallirakennus. Hallin päästä päähän kulkee yksi tai useampia käytäviä, joiden varsille myyntipaikat sijoittuvat. Etenkin vanhemmat kauppahallit ovat usein sisätiloiltaan avaria ja varustetut kattoikkunoilla riittävän päivänvalon takaamiseksi käytäville. Kauppahalli voi sijaita torin laidalla, toimien välittömänä jatkeena torikaupalle, tai korttelin sisällä, jolloin sen kadunpuoleisessa päässä on usein monikerroksinen liike- tai asuinrakennus. Harvemmin kauppahalli voi myös sijoittua kauppakeskuksen tai vastaavan laitoksen sisälle.
Ensimmäiset kauppahallit ja niitä edeltäneet katetut markkinapaikat ovat olleet käytössä jo historiallisella ajalla Keski-Euroopassa. Varsinaisesti kauppahallien suosio kuitenkin alkoi kasvaa 1800-luvulla, kun kasvavan torikaupan epähygieenisyys alkoi nousta huolenaiheeksi. Etenkin irrallaan myydyt elintarvikkeet haluttiin saada sisätiloihin suojaan ulkoilman epäpuhtaudelta. Aluksi kauppahalleja ryhdyttiin rakentamaan suurimpiin kaupunkeihin. 1800-luvulla kauppahalleja rakennettiin useimpiin Euroopan maihin, Pohjois-Amerikkaan sekä jonkin verran myös muualle maailmaan, etenkin eurooppalaisten siirtomaihin. 1800-luvun lopulla rakennettiin ensimmäiset kauppahallit myös Suomeen.
Kauppahallit ulkomailla
Kauppahallit ovat nykyäänkin suosittuja kauppapaikkoja etenkin Keski-Euroopassa, jossa niitä on historiallisestikin tarkasteltuna paljon. Vaikka hallit ovatkin osin menettäneet markkina-asemaansa kauppakeskuksille, tapahtuu pääosin maataloustuotteidenvähittäis- ja osin myös tukkukauppakin edelleen kauppahalleissa. Euroopan suurin kauppahalli, pinta-alaltaan 10 000 neliömetriä, sijaitsee Budapestissä.[1]
Joillakin alueilla kauppahallit ovat syrjäyttäneet perinteisen torikaupan kokonaan ja uudistaneet samalla palvelujaan monipuolisemmiksi; näin on käynyt monin paikoin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa kauppahalleja on toisaalta myös paljon lakkautettu kannattamattomina.
Venäjän kauppahallit koskevat Suomea läheisesti historiallisista ja maantieteellisistä syistä. Venäjällä on varsinkin kattamattomia, mutta myös katettuja toreja lähes kaikissa kaupungeissa. Näissä esimerkiksi maaseudun kolhoosilaiset ovat voinet myydä tuotteitaan. Toinen erityispiirre ovat säännölliset kaukaa, esimerkiksi Kaukasiasta ja Keski-Aasiasta tulevat torikauppiaat, joiden tuotevalikoima on omiaan monipuolistamaan tarjontaa. Esimerkiksi elintarvikelainsäädäntö ei kuitenkaan vastaa esimerkiksi Suomen normeja: lihaa ja kalaa myydään ja ostetaan suomalaisittain katsoen estottomasti.