Hausa on Afrikan toiseksi puhutuin kieli, jolla on 43 928 100[1] äidinkielistä puhujaa. Lisäksi sitä puhuu toisena kielenään noin 20 miljoonaa ihmistä.[1] Hausa on maailman 27. puhutuin kieli.[2]tarvitaan parempi lähde Suurin osa äidinkielisistä puhujista asuu Nigeriassa, jonka väestöstä noin 29 % eli noin 40 miljoonaa ihmistä on hausoja, sekä Nigerissä, jonka väestöstä 56 % eli 6 miljoonaa ihmistä on hausoja. Lisäksi hausaa käytetään lingua francana useissa Länsi-Afrikan maissa erityisesti muslimien keskuudessa, nimeltä mainiten Kamerunissa, Beninissä, Togossa ja Ghanassa.[3] Suuri osa kielen puhujista kuuluu hausojen etniseen ryhmään, mutta monet äidinkielisetkin hausan puhujat edustavat muita kansoja. Hausa on Afrikan puhutuin alkuperältään afrikkalainen kieli, mutta se ei ole minkään maan virallinen kieli. Sen sijaan sillä on kansalliskielen asema sekä Nigerissä että Nigeriassa.[4]
Hausalla on ollut kirjoitettu muoto yli 200 vuoden ajan. Aluksi sitä kirjoitettiin ajamilla (eräs arabialaisten aakkosten muunnos). Latinalaiset aakkoset ovat olleet ensisijaisessa käytössä vuodesta 1880 alkaen.[1][5][6] Hausan kirjoituksessa ei merkitä vokaalin pituutta eikä tavun sävelkulkua, vaikka ne ovat kielelle ominaisia piirteitä.
Hausa on tšadilainen kieli, joten se kuuluu afroaasialaisiin kieliin. Hausalla on useita eri murteita.[7]
Hausankieliseen elokuvatuotantoon viitataan nimellä Kannywood. Islamin vaikutuksen vuoksi hausankielistä elokuvakulttuuria voi luonnehtia keholliselta ilmaisultaan (esimerkiksi julkisen halailun, hyväilemisen tai suutelemisen esittämisen osalta) pidättyväksi, ja tällainen voi johtaa ainakin nuoren naisnäyttelijän poissulkemiseen Kannywood-tuotannoista.[8][9]
Fonologia
Konsonantit
Lähde:[3]
Vokaalit
|
Etinen
|
Keskinen
|
Takinen
|
Suppea
|
i
|
|
u
|
Puoliavoin
|
e
|
|
o
|
Avoin
|
|
a
|
|
Kaikki vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin. Hausa on tonaalinen kieli, jossa on sekä nouseva että laskeva tooni. Diftongeja on kaksi [au] ja [ai].
Lähde:[3]
Kielioppi
Hausan perussanajärjestys on subjekti-verbi-objekti. Kielen morfologiaa kuvataan monimutkaiseksi ja sanat rakentuvat juurien (yleensä kolme konsonanttia) ympärille kuten arabiassa ennemmin kuin sanan vartalon. Substantiivilla on kaksi lukua (yksikkö ja monikko) ja kaksi sukua (maskuliini ja feminiini).[4].
Lukusanat 1–10 hausaksi:[10]
1
|
2
|
3
|
4
|
5
|
6
|
7
|
8
|
9
|
10
|
ɗaya
|
biyu
|
ukku
|
huɗu
|
biyar
|
shidda
|
bakwai
|
takwas
|
tara
|
goma
|
Kielinäyte
»Duk ‘yan’adan ana haihuwarsu ne a matsayin ‘yantattun ‘ya’ya, kuma mutuncinsu da haqqoqinsu daidai yake da na kowa. Suna da tunani da cikakken hankali, saboda haka ake son duk mu’amalar da za su yi, ta kasance akwai ‘yan’uwantaka a tsakani.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [11]
Lähteet
Aiheesta muualla