Amhara (amharaksiአማርኛ, Amarəñña[1]) on pääasiassa Etiopiassa puhuttu seemiläinen kieli. Se on oromon jälkeen maan toiseksi puhutuin kieli, ja vuoteen 2020 asti se oli Etiopian ainoa työkieli, eli käytännössä virallinen kieli.[2]
Etiopian vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan amharaa puhui äidinkielenään 21 634 000 henkeä eli 29 prosenttia maan väestöstä. Heistä 16 015 000 asuu Amharan ja 2 452 000 Oromian alueilla sekä 1 945 000 Addis Abeban kaupunkialueella. Amharan puhujat muodostavat 93 % Amharan, 71 % Addis Abeban, 28 % Hararin, 26 % Dire Dawan, 22 % Benishangul-Gumuzin, 11 % Gambelan ja 9 % Oromian väestöstä.[3] Amharaa puhutaan laajasti myös toisena tai kolmantena kielenä. Vuoden 1994 väestönlaskennassa sen nimesi toiseksi kielekseen 5 104 000 henkeä.[4]
Yhteensä puhujia lasketaan olevan 25,8 miljoonaa, mikä tekee amharasta maailman 53. puhutuimman kielen.[5]
Historia
Amhara kuuluu etiopianseemiläisten kielten etelähaaraan. Sen lähin sukukieli on argobba.[6] Amhara jaetaan yleensä gondarin, gojamin ja shewan murteisiin, joiden väliset erot eivät ole kovin suuria. Kirjakieli perustuu Addis Abebassa puhuttuun shewan murteeseen.[4]
Amharasta tuli hovin ja ylimystön kieli Salomon hallitsijasuvun noustessa valtaan 1200-luvun lopussa. Vanhimpia kirjallisia muistomerkkejä ovat 1300–1400-lukujen vaihteessa laaditut Kuninkaiden laulut. Amharaa alettiin käyttää virallisissa asiakirjoissa 1700-luvun lopulla,[8] ja 1800-luvun puolivälistä lähtien se korvasi ge’ezin Etiopian maallisena kirjakielenä[9].
Amharan käyttöala laajeni 1900-luvulla tiedostusvälineiden, kirjallisuuden ja koululaitoksen kehityksen myötä[10]. Vuoden 1955 perustuslaissa sille annettiin Etiopian ainoan virallisen kielen status. Haile Selassien ajan kielipolitiikan tavoitteena oli amharan aseman vahvistaminen maan muiden kielten kustannuksella.[11] Vuonna 1974 valtaan noussut kommunistihallinto tunnusti Etiopian kaikkien kieliryhmien oikeudet ja aloitti aikuisten lukutaito-opetuksen 15 eri kielellä. Amhara säilyi kuitenkin maan ainoana hallintokielenä ja alkeiskoulujen opetuskielenä.[12]
Vuoden 1994 perustuslain mukaan Etiopian kaikki kielet ovat tasa-arvoisia. Keskushallinnon työkieli on amhara, mutta alueilla on oikeus päättää omista työkielistään ja koulujen opetuskielistä.[11] Amharaa käytetään hallintokielenä Amharan, Benishangul-Gumuzin, Gambelan ja Eteläisten kansojen alueella sekä Addis Abeban ja Dire Dawan kaupungeissa[13]. Amhara toimii myös lingua francana ja kasvavan kaupunkiväestön kielenä. Sitä käytetään laajasti tiedotusvälineissä ja englannin ohella koulutuksessa.[14] Oromo, tigrinja, somali ja afar julistettiin keskushallinnon työkieliksi helmikuussa 2020[15].
Amharaa kirjoitetaan etiopialaisella tavumerkistöllä, jonka nimi on fidəl. Se on lainattu jo sammuneesta ge’ezin kielestä.[17][18] Merkistön pohjana on 34 konsonanttimerkkiä, joista saadaan tavuja tekemällä niihin vokaaleja merkitseviä muunnoksia. Kaikkiaan merkkejä on 259. Islaminuskoisten keskuudessa amharan kirjoittamiseen on käytetty myös arabialaista kirjaimistoa.[19]
Kielioppi ja sanasto
Amharan rakenteessa on tapahtunut huomattavia muutoksia kuušilaisten kielten ja varsinkin oromon vaikutuksesta. Niistä näkyvin on useimmista seemiläisistä kielistä poikkeava SOV-sanajärjestys. Morfologiaan on vaikuttanut myös kirjakielenä pitkään toiminut ge’ez.[20]
↑Chimdi Wakuma Olbasa: Choice for a Working Language in Ethiopia: A case study among graduating classes of Oromo speakers in selected public universities. Macrolinguistics, 9/2018, s. 98–115. Artikkelin verkkoversio.