Harkovan kuvernementti

Harkovan kuvernementti
Ха́рьковская губерния
Ха́рківська губе́рнія
Vaakuna
Vaakuna
Harkovan kuvernementin sijainti Venäjän keisarikunnan kartalla.
Harkovan kuvernementin sijainti Venäjän keisarikunnan kartalla.
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 1835[1]
Lakkautettu 1918[1]
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Harkova
Pinta-ala  (47 884,8 neliövirstaa (1897)) 54 496 km²
Väkiluku (1897) 2 492 316

Harkovan kuvernementti (ukr. Ха́рківська губе́рнія, H'arkivska hubernija, ven. Ха́рьковская губе́рния, Harkovskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1835–1918.[1] Harkovan kuvernementtia edelsi Sloboda-Ukrainan kuvernementti vuosina 1765–1780 ja 1796–1835 (ven. Слободско-Украинской губернии, Slobodsko-Ukrainskoi gubernii) ja Harkovan käskynhaltijakunta vuosina 1780–1796 (Харьковское наместничество).

Näitä ennen seutu muodosti Sloboda-Ukrainan.[1][2][3][4][5] Se oli slobodojen lisääntyessä muotoutunut, Moskovan Venäjän lounaisille rajaseuduilla sijainnut, alkujaan melko suurista vapauksista nauttinut alue. Svobodat olivat tyypillisesti 15–25 vuoden verovapauden tarjonneita kyläyhteisön tyyppisiä erityisalueita, joita varakas suurtilallinen perusti mailleen. Etuuksilla kymmeniä tuhansia uudisasukkaita saatiin houkuteltua muuttamaan muun muassa Kultaisen ordan jäljiltä harvaanasutuille "villeille" maille. Asutuksen laajentuessa 1600-luvun puolivälissä Venäjä järjesti seudulle aluehallinnollisen rykmenttijärjestelmän (esimerkiksi Harkovan rykmentti).[6][7][8]

"Harkovan kuvernementti" ja sen kymmenen kihlakuntaa (1821, jolloin kuvernementtiä ei vielä virallisesti ollut)
Harkovan kuvernementti 1900-luvun alussa. Kartta julkaistu alun perin Brockhaus–Jefron -tietosanakirjassa (1890–1907).

Kuvernementin naapureina olivat vuonna 1917: etelässä Jekaterinoslavin, lännessä Pultavan, luoteessa Tšernihivin, pohjoisessa Kurskin ja Voronežin kuvernementit. Idässä Harkovan kuvernementti rajoittui Donin kasakoiden alueseen (ven. Область Войска Донского).

Harkovan kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joita vuonna 1897 oli 11 kappaletta. Kuvernementin keskuskaupunki oli Harkova, jossa asui 173 989 henkeä (vuonna 1897).[9]

Pultavan kuvernementin kihlakunnat 1897[9]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)		 Asukasluku Hallintokeskus
Borodyh’ovin kihlakunta &&&&&&&&&&&02767.04000002 767,4 &&&&&&&&&0159806.&&&&00159 806 Bohoduh’iv (11 752 as.)
Harkovan kihlakunta &&&&&&&&&&&02905.01000002 905,1 &&&&&&&&&0348488.&&&&00348 488 Harkova (173 989 as.)
Izjumin kihlakunta &&&&&&&&&&&06790.07000006 790,7 &&&&&&&&&0280474.&&&&00280 474 Izjum (13 108 as.)
Kupjanskin kihlakunta &&&&&&&&&&&06070.01000006 070,1 &&&&&&&&&0234182.&&&&00234 182 Kupjansk (6 893 as.)
Oh’tyrkan kihlakunta &&&&&&&&&&&02441.06000002 441,6 &&&&&&&&&0161243.&&&&00161 243 Oh’tyrka (23 399 as.)
Lebedynin kihlakunta &&&&&&&&&&&02723.01000002 723,1 &&&&&&&&&0178144.&&&&00178 144 Lebedyn (14 301 as.)
Starobilskin kihlakunta &&&&&&&&&&010846.020000010 846,2 &&&&&&&&&0359285.&&&&00359 285 Starobilsk (9 801 as.)
Sumyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02800.07000002 800,7 &&&&&&&&&0228094.&&&&00228 094 Sumy (27 564 as.)
Valkyn kihlakunta &&&&&&&&&&&02143.04000002 143,4 &&&&&&&&&0144322.&&&&00144 322 Valky (ven. Valki, 7 938 as.)
Vovtšanskin kihlakunta &&&&&&&&&&&03503.09000003 503,9 &&&&&&&&&0166787.&&&&00166 787 Vovtšansk (ven. Voltšansk, 11 020 as.)
Zmijivin kihlakunta &&&&&&&&&&&04892.06000004 892,6 &&&&&&&&&0231491.&&&&00231 491 Zmijiv (ven. Zmijov 4 673 as.)
Kuvernementti yhteensä &&&&&&&&&&047884.080000047 884,8 &&&&&&&&02492316.&&&&002 492 316 Harkova (173 989 as.)

Kuvernementissä asui vuonna 1897 yhteensä 2 492 316 asukasta. Väestöstä 85,3 prosenttia asui maaseudulla.[5][9] Etniseltä taustaltaan alue oli selkeän ukrainalainen. Kuvernementin väestön suurimmat etniset ryhmät olivat ukrainalaiset (82,7 %) ja venäläiset (16,3 %).[1] Äidinkielen osalta suurimmat kieliryhmät olivat (1897) ukraina (80,6 %), venäjä (17,7 %), jiddiš (0,5 %), valkovenäjä (0,4 %), saksa (0,4 %) ja puola (0,2 %). Joku muu äidinkieli oli 0,2 prosentilla väestöstä.[10]

Venäjän keisarikunnan hajottua Harkovan kuvernementin alueesta tuli osa Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Kharkiv gubernia Encyclopedia of Ukraine, vol. 2. 1988. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Slobidska Ukraine Encyclopedia of Ukraine, vol. 4. 1993. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Slobidska Ukraine gubernia Internet Encyclopedia of Ukraine. 2010. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708–1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)
  5. ↑ a b Harkovskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890–1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)
  6. ↑ Sloboda Internet Encyclopedia of Ukraine. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Kharkiv regiment Encyclopedia of Ukraine, vol. 2. 1988. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
  8. ↑ V. Pilipenko & G. Kasjanov: Ukrainan historia, s. 89, s. yht. 261 sivua. Suomentanut E. Kapanen. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, 1997. ISBN 951-707-080-2
  9. ↑ a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)
  10. ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. – Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.4.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!