Gregory Winter
Gregory Paul Winter (s. 14. huhtikuuta 1951 Leicester, Britannia[1]) on brittiläinen biokemisti. Winter tunnetaan vasta-aineisiin liittyvistä tutkimuksistaan ja useiden lääkinnälliseen käyttöön soveltuvien vasta-aineiden kehittämisestä. Winter sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2018 ja hän jakoi sen Frances Arnoldin ja George Smithin kanssa.[2]
Elämä ja ura
Lapsuutensa Winter vietti Ghanassa, missä hänen isänsä toimi ranskan kielen professorina. Biokemiaa hän opiskeli Cambridgen yliopistossa ja valmistui tohtoriksi vuonna 1977. Hänen väitökirjatutkimuksensa koski Bacillus stearothemophilus -bakteerin tryptofanyyli-tRNA-syntaasientsyymiä. Winter vietti vuoden 1982 Kanadassa, missä hän tutki entsyymejä. Palattuaan Cambridgeen Winter alkoi tutkia vasta-aineita César Milsteinin ehdotuksesta.[3][4]
Winterin tärkeimmät tutkimukset kohdistuivat niin kutsuttuihin humanisoituihin vasta-aineisiin. George Smithn kehittämällä niin kutsutulla faaginäyttötekniikalla pystyttiin bakteriofagien avulla tuottamaan hiirien vasta-aineita. Näiden jyrsijöiltä peräisin olevian vasta-aineiden ongelmana kuitenkin on, että ne eivät aina ole yhteensopivia ihmiselimistön kanssa. Tämä johtuu siitä, että vasta-aineiden rakenteessa on peptidisilmukoita, joita vasta-aineet käyttävät tarttumiseen toisiin molekyyleihin, ja nämä rakenteet ovat erilaisia ihmisillä ja hiirillä. Winter kehitti tekniikan, jolla faaginäytön ja suunnatun evoluution avulla nämä rakenteet saatiin vastaamaan ihmisen vasta-aineita. Näin kehitettiin ensimmäiset humanisoidut vasta-aineet. Ensimmäinen lääkinnällisiin käyttöön hyväksytty vasta-aine on adalimumabi, jota käytetään reuman hoidossa.[2][3][4]
Winter on toiminut tutkimusohjelmajohtajana Cambridgen yliopiston laboratoriossa Medical Research Council’s Laboratory of Molecular Biology vuodesta 1981 alkaen. Vuosina 2006–2011 hän toimi sen varajohtajana.[4] Gregory Winter on perustanut kolme lääkinnällisten vasta-aineiden tuotantoon keskittyvää yritystä: Cambridge Antibody Technology vuonna 1989, Domantis vuonna 2000 ja Bicycle Therapeutics vuonna 2009.[5] Winter on ollut Royal Societyn jäsen vuodesta 1990 ja hän sai arvonimen sir vuonna 2004.[4] Winterille on myönnetty useita tunnustuksia ja palkintoja esimerkiksi Colworth Medal vuonna 1986[6], Louis-Jeantet-palkinto lääketieteessä vuonna 1989[7] Royal Societyn Royal Medal vuonna 2011[8] ja Thaimaan kuningashuoneen myöntämä Prince Mahidol Award vuonna 2016[9].
Lähteet
|
---|
| 1901–1925 | |
---|
| 1926–1950 | |
---|
| 1951–1975 |
- 1951: McMillan, Seaborg
- 1952: Martin, Synge
- 1953: Staudinger
- 1954: Pauling
- 1955: du Vigneaud
- 1956: Hinshelwood, Semjonov
- 1957: Todd
- 1958: Sanger
- 1959: Heyrovský
- 1960: Libby
- 1961: Calvin
- 1962: Perutz, Kendrew
- 1963: Ziegler, Natta
- 1964: Hodgkin
- 1965: Woodward
- 1966: Mulliken
- 1967: Eigen, Norrish, Porter
- 1968: Onsager
- 1969: Barton, Hassel
- 1970: Leloir
- 1971: Herzberg
- 1972: Anfinsen, Moore, Stein
- 1973: E. O. Fischer, Wilkinson
- 1974: Flory
- 1975: Cornforth, Prelog
|
---|
| 1976–2000 |
- 1976: Lipscomb
- 1977: Prigogine
- 1978: Mitchell
- 1979: Brown, Wittig
- 1980: Berg, Gilbert, Sanger
- 1981: Fukui, Hoffmann
- 1982: Klug
- 1983: Taube
- 1984: Merrifield
- 1985: Hauptman, Karle
- 1986: Herschbach, Lee, Polanyi
- 1987: Cram, Lehn, Pedersen
- 1988: Deisenhofer, Huber, Michel
- 1989: Altman, Cech
- 1990: Corey
- 1991: Ernst
- 1992: Marcus
- 1993: Mullis, Smith
- 1994: Olah
- 1995: Crutzen, Molina, Rowland
- 1996: Curl, Kroto, Smalley
- 1997: Boyer, Walker, Skou
- 1998: Kohn, Pople
- 1999: Zewail
- 2000: Heeger, MacDiarmid, Shirakawa
|
---|
| 2001– |
- 2001: Knowles, Noyori, Sharpless
- 2002: Fenn, Tanaka, Wüthrich
- 2003: Agre, MacKinnon
- 2004: Ciechanover, Hershko, Rose
- 2005: Grubbs, Schrock, Chauvin
- 2006: Kornberg
- 2007: Ertl
- 2008: Shimomura, Chalfie, Tsien
- 2009: Ramakrishnan, Steitz, Yonath
- 2010: Heck, Suzuki, Negishi
- 2011: Shechtman
- 2012: Lefkowitz, Kobilka
- 2013: Karplus, Levitt, Warshel
- 2014: Betzig, Hell, Moerner
- 2015: Lindahl, Modrich, Sancar
- 2016: Sauvage, Stoddart, Feringa
- 2017: Dubochet, Frank, Henderson
- 2018: Arnold, Smith, Winter
- 2019: Goodenough, Whittingham, Yoshino
- 2020: Charpentier, Doudna
- 2021: List, MacMillan
- 2022: Bertozzi, Meldal, Sharpless
- 2023: Bawendi, Brus, Jekimov
|
---|
|
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Tieteilijät | |
---|
|
|
|