Salonen esiintyi kapellimestarina ensimmäisen kerran Radion sinfoniaorkesterin kanssa vuonna 1979. Vuosina 1979–1980 hän johti Ylioppilaskunnan Soittajia. Hän vieraili Kansallisoopperassa vuosina 1981–1982. Salosen kansainvälinen läpimurto kapellimestarina tapahtui vuonna 1983, kun häntä pyydettiin lyhyellä varoitusajalla johtamaan Lontoon Philharmonia-orkesteria, teoksena Gustav Mahlerinkolmas sinfonia. Hän oli myöhemmin orkesterin päävierailija vuosina 1985–1994.[1]
Vuosina 1985–1995 Salonen toimi Ruotsin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina. Hän oli vuosina 1985–1989 myös Oslon filharmonisen orkesterin päävierailija. Vuonna 1992 hänet valittiin Los Angelesin filharmonikkojen ylikapellimestariksi ja taiteelliseksi johtajaksi.[1] Hän siirtyi vuonna 2008 Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestariksi.[5]
New Yorkin filharmonikot on nimittänyt Salosen nimikkosäveltäjäkseen. Orkesteri esitti kaudella 2015–2016 Salosen teokset LA Variations ja Karawane. Lisäksi Salonen kuratoi orkesterin uuden musiikin biennaalin NY Phil Biennalin vuonna 2016.[8] Hän jatkoi edelleen Lontoon Philharmonia Orchestran ylikapellimestarina. Sopimus umpeutui elokuussa 2017.[9]
Elokuussa 2016 Salonen solmi viiden vuoden mittaisen yhteistyösopimuksen Suomen Kansallisoopperan ja -baletin kanssa. Hän toimii sen taiteellisena partnerina johtaen esityksiä ja toimien taiteellisena neuvonantajana. He esittävät myös Salosen sävellyksiä.[10]
Salonen palkittiin Emma-gaalassa helmikuussa 2019 Emmalla vuoden vienti-Emmalla.[11]
Joulukuussa 2020 ilmoitettiin Salosen saavan kuningatar Elisabeth II:lta brittiläisen imperiumin ritarikomentajan kunniamerkin (Knight Commander of the Order of the British Empire, KBE). Salonen sai kunniamerkin musiikkiurastaan sekä Suomen ja Britannian välisen yhteistyön parantamisesta.[12]
Berliinin filharmonikot valitsivat Salosen nimikkosäveltäjäkseen konserttikaudelle 2022–2023. Orkesteri esittää kauden aikana hänen sävellyksiään kaikkiaan viidessä konsertissa.[13]
Salonen avioitui 1991 viulisti Elisabeth Jane Pricen kanssa. Heillä on kolme lasta.[1] Vuonna 2017 Jane Salonen jätti avioerohakemuksen Los Angelesissa Yhdysvalloissa. Salonen avioitui uudelleen vuonna 2021 Kaarina Gouldin kanssa.[14] Salosella on asuntoja Los Angelesissa ja Lontoossa sekä kesäpaikka Sipoossa.[15]
Teoksia
Orkesteriteoksia
Alttosaksofonikonsertto ... auf den ersten Blick und ohne zu wissen... (1980)
Giro (1982)
Mimo II (1992) oboelle ja orkesterille
LA Variations (1996)
Gambit (1998)
Five Images After Sappho (1999) sopraanolle ja kamariyhtyeelle
Mania (2000) sellolle ja kamariyhtyeelle
Foreign Bodies (2001)
Insomnia (2002)
Stockholm Diary (2004) jousiorkesterille
Wing on Wing (2004) kahdelle soolosopraanolle ja orkesterille
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit, s. 650–724. Helsinki: Otava, 2010.
Lähteet
↑ abcdefBonsdorff, Lena von: ”Salonen, Esa-Pekka (1958–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 643–644. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.
↑Koppinen, Mari: Esa-Pekka Salosesta Berliinin filharmonikkojen nimikkosäveltäjä. Helsingin Sanomat, 27.8.2022, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.8.2022.