Egon Krenz

Egon Krenz
Krenz vuonna 1984
Valtioneuvoston puheenjohtaja
18. lokakuuta – 3. joulukuuta 1989
Edeltäjä	Erich Honecker
Seuraaja	Manfred Gerlach
Henkilötiedot
Syntynyt	19. maaliskuuta 1937 (ikä 87) Kolberg, Saksan valtakunta
Tiedot
Puolue	Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Egon Krenz (s. 19. maaliskuuta 1937 Kolberg, Saksan valtakunta) on entinen itäsaksalainen poliitikko, joka toimi lyhyen aikaa Itä-Saksan viimeisenä kommunistisena puoluejohtajana^[1]. Hän seurasi vallasta syrjäytettyä Erich Honeckeria ja toimi Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) pääsihteerinä, Itä-Saksan valtioneuvoston puhemiehenä sekä kansallisen puolustusneuvoston puhemiehenä lokakuusta joulukuuhun 1989.

Krenz oli räätälin poika toisessa maailmansodassa menettämiltä alueilta, eikä koskaan nähnyt isäänsä. Erich Honeckerin tuella hän nousi nuorisoliitossa (FDJ) ja päätyi sen pääsihteeriksi vuonna 1974. Hän opiskeli opettajaksi ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) yliopistossa Moskovassa vuosina 1964–1967. Toukokuussa 1976 hänet nimitettiin varajäseneksi politbyroohon. Vuonna 1983 hän siirtyi FDJ:sta puolueen keskuskomitean sihteeriksi ja hänestä tuli politbyroon täysjäsen. SED:ssä hänen vastuullaan oli turvallisuusasiat. Politbyroon nuorimpana jäsenenä hänen tulevaisuutensa näytti valoisalta, kunnes Honecker alkoi vieraantua Mihail Gorbatšovin NKP:sta ja kansan tyytymättömyys nousi.

Kansannousun ja mielenosoitusten aikana Krenz johti kaappausta Honeckeria vastaan 18. lokakuuta 1989. Honecker suositteli häntä uudeksi keskuskomitean pääsihteeriksi. Kuten Honecker, Krenz otti myös valtionpäämiehen aseman. Uusi puoluejohto ei kuitenkaan kyennyt hallitsemaan kehitystä maassa ja se joutui avaamaan rajat Länsi-Saksaan sekä pian myös luopumaan yksinvallasta. Kommunistisen järjestelmän kukistuttua Krenz pakotettiin eroamaan 3. joulukuuta. Valtionpäämieheksi hänen tilalleen tuli liberaalidemokraatteja edustanut Manfred Gerlach ja SED:n pääsihteeriksi puolueen sisäinen toisinajattelija Gregor Gysi.

Myöhemmin Krenz erotettiin puolueesta ja pidätettiin. Vuonna 1997 hänet tuomittiin kylmän sodan aikaisista rikoksista kuudeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. Hän vapautui ehdonalaiseen joulukuussa 2003 kärsittyään tuomiostaan hieman yli kolme vuotta.

Krenz asuu nykyään Dierhagenin kaupungissa Itämeren rannikolla Mecklenburg-Etu-Pommeriissa.^lähde? Hän puolustaa edelleen entistä Itä-Saksaa eikä omien sanojensa mukaan ole muuttanut poliittisia näkemyksiään.^[2][3] Krenz puhuu sujuvasti venäjää. Hän kehui vuonna 2019 Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia sanoen, että ”Gorbatšovin ja Jeltsinin kaltaisten heikkojen presidenttien jälkeen on suuri onni Venäjälle, että sillä on Putin”. Hän myös uskoo, ettei kylmä sota koskaan päättynyt.^[4] Venäjän hyökättyä Ukrainaan Krenz on ilmaissut tukensa rauhanneuvotteluille ja vastustaa sitä, että Saksa ja muut länsimaat lähettävät aseita Ukrainaan. Lisäksi hän on vaatinut kaikkien Venäjän vastaisten pakotteiden lopettamista.^[5]

Lähteet

1. IL tapasi DDR:n viimeisen muurin vartijan - "Olen säilyttänyt oman maailmankatsomukseni" www.iltalehti.fi. Viitattu 14.9.2023.
2. Ex-SED-Chef: Egon Krenz veröffentlicht Gefängnis-Tagebücher – Nachrichten Politik – WELT ONLINE. Welt.de (13 November 2008). Retrieved on 5 September 2011.
3. The last East German - Egon Krenz has a simple message: 'I told you so.. Politiko.EU (7 November 2019). Retrieved on 8 November 2019.
4. Rosenberg, Steve: Berlin Wall anniversary: The 'worst night of my life' bbc.co.uk. 10 October 2019. Viitattu 15 December 2019.
5. Chacko, Ben: Last leader of East Germany, Egon Krenz, on NATO and war in Ukraine peoplesworld.org. 7.9.2022. Viitattu 24.3.2023. en-US

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Egon Krenz Wikimedia Commonsissa