Arado 196, kaukopartiomiesten huoltokone, jota käytettiin sairaiden ja haavoittuneiden evakoimiseen
Arado Flugzeugwerke GmbH oli saksalainen lentokoneiden valmistaja, joka perustettiin alun perin Flugzeugbau FriedrichshafeninWarnemünden tehtaana. Warnemünden tehdas suunnitteli ja valmisti vesilentokoneita ensimmäisessä maailmansodassa.
Historia
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä tehdas emoyhtiöineen lopetti toimintansa, minkä syynä oli Versailles’n rauhansopimus kielto lentokoneiden valmistuksesta Saksassa. Vuonna 1921 Heinrich Lübbe osti yhtiön. Vuonna 1924 se alkoi taas suunnitella vientiin lentokoneita. Se perusti Ikarus Tvornica Aero i Hydroplana -tehtaan Jugoslaviaan. Aiemmin Kondor- ja Fokker-tehtaissa työskennellyt Walter Rethel lähti sinne johtamaan lentokoneiden suunnittelua.
Vuonna 1925 yhtiö liitettiin Hugo Stinnesin perustamaan Arado Handelsgesellschaftiin, joka toimi laittoman asekaupan peiteyrityksenä. Kun kansallissosialistinen puolue tuli vuonna 1933 Saksassa valtaan Stinnes muutti pois Saksasta, jolloin Lübbe otti yhtiön hallintaansa. Hieman aikaisemmin pääsuunnittelijana toimineen Rethelin korvasi aiemmin Albatross Flugzeugwerkessä työskennellyt Walter Blume.
Arado saavutti hyvän maineen Luftwaffen toimittajana jo Arado Ar 66 -koneellaan, josta tuli Luftwaffen peruskoulukone. Yhtiö suunnitteli myös osan Luftwaffen ensimmäisistä hävittäjälentokoneista kuten Arado Ar 65 ja Arado Ar 68. Vuonna 1936 RLM (Reichsluftfahrtministerium) vaati uskollisuuden osoituksena Lübbeä liittymään kansallissosialistiseen puolueeseen. Kieltäytymisen jälkeen hänet vangittiin ja pakotettiin myymään yrityksensä. Yhtiö kansallistettiin ja se nimettiin uudelleen Arado Flugzeugwerke GmbH:ksi. Sen johtoon tulivat Erich Serno ja Felix Wagenführ.
Saksan hyökättyä Puolaan yhtiön koneista kaksi uutta yhtiön koneista otettiin palvelukseen. Arado Ar 96 -koulukoneesta tuli Luftwaffen tärkein koulukone ja Arado Ar 196 oli suurempien sotalaivojen tiedustelukone. Arado ei pärjännyt toisen maailmansodan aikana enää niin hyvin tarjouskilpailuissa. Sen viimeinen suuri kone oli Arado Ar 234, ensimmäinen suihkomoottoreilla varustettu pommikone.
Vuonna 1945 yhtiö purettiin.
Ar 96-koneen tuotantoa jatkoi tšekkiläinen Zlin sodan jälkeen nimellä C.2B.
