Alpo Savolainen

Alpo Ilmari Savolainen (9. syyskuuta 1917^[1] Helsinki – 25. helmikuuta 1977)^[2] oli suomalainen pikajuoksija ja pesäpalloilija.

Ura

Pikajuoksu

Helsingin Kisa-Tovereita edustanut Savolainen saavutti viisi Työväen Urheiluliiton mestaruutta 100 ja 200 metrillä vuosina 1936–1938. Vuoden 1937 Antwerpenin työläisolympialaisissa hän voitti 100 metrin juoksun ajalla 10,9^[3] ja sijoittui 200 metrillä toiseksi.^[4] Alkuvuonna 1939 Savolainen siirtyi Kenttäurheilijoihin ja sieltä vielä saman kevään aikana ruotsinkieliseen Kronohagens IF:n eli Kiffeniin, jotka molemmat olivat porvarillisen SVUL:n seuroja.^[1]

Loikkauksena jälkeen hän pystyi osallistumaan Kalevan kisoihin, joissa Savolainen sai hopeaa 100 metrillä vuosina 1939 ja 1944 sekä pronssia 1945. Lisäksi hän saavutti 200 metrillä hopeaa vuonna 1944.^[5] SVUL:n urheilijana Savolainen nousi myös Suomen yleisurheilumaajoukkueeseen ja osallistui neljään maaotteluun vuosina 1939–1946.^[1]

Kesäkuussa 1939 Savolainen sivusi Helsingin olympiastadionilla Palle Virtasen ja Aki Tammiston aikaisemmin juoksemaa 100 metrin Suomen ennätystä 10,7. Se säilyi SE-tuloksena aina vuoteen 1955, jolloin Voitto Hellstén saavutti ajan 10,6.^[6] Savolainen oli tosin juossut 10,6 jo vuonna 1937, mutta koska tulos tehtiin TUL:n kilpailussa, sitä ei noteerattu Suomen ennätykseksi. Aika on edelleen Helsingin Kisa-Toverien seuraennätys.^[7] Lisäksi hän juoksi saman ajan jatkosodan aikana vuonna 1944 Karhumäellä käydyissä armeijan kilpailuissa.^[8]

Savolainen loukkaantui pahoin liikenneonnettomuudessa 1. marraskuuta 1939 törmättyäään moottoripyörällä yhteen auton kanssa Hyrylän tiellä.^[9]

Pesäpallo

Alpo Savolainen pelasi Helsingin Kisa-Tovereissa myös pesäpalloa ja oli mukana TUL:n mestaruuden 1935 voittaneessa joukkueessa.^[4] Myöhemmin hän edusti vielä Helsingin Pallonlyöjiä pesäpallon SM-sarjassa yhden kauden ajan vuonna 1947.^[10]

Lähteet

1. Syrjäläinen, Antti: Miksi siksi loikkariksi? Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919–1939, s. 148. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2008. ISBN 978-952-219-137-3 Teoksen verkkoversio.
2. Alpo Savolainen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
3. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 121. Otava, 1970.
4. Helsinkiläisiä pesäpalloseuroja Pesäpalloa – kuvia ja tilastoja. Viitattu 13.4.2016.
5. Hannus, Matti & Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat, Kalevan malja: Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Jyväskylä: Gummerus, 2002. ISBN 951-96491-5-8
6. SUOMEN ENNÄTYKSET 100 m Tilastopaja. Viitattu 13.4.2016.
7. Ennätykset Helsingin Kisa-Toverit. Viitattu 13.4.2016.
8. Routamaa, Hannu & Salo, Urho & Toivonen, Timo: Kauppaneuvos Kalle Kaiharin säätiö 1979–2004, s. 16–17. Tampere: Kalle Kaiharin säätiö, 2005. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
9. Alpo Savolainen loukkaantunut pahoin, Helsingin Sanomat, 02.11.1939, nro 296, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 02.11.2024
10. Pelaajakortit 1922-2015 Pesäpalloa – kuvia ja tilastoja. Viitattu 13.4.2016.

Miesten 100 metrin juoksun Suomen ennätyksen kehitys

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
11,3	Uno Häggman		1904
10,8	Uuno Railo	Tampere	4.8.1907
10,8	Lauri Härö	Helsinki	17.9.1922
10,8	Reijo Halme	Tampere	9.9.1923
(10,6	Reijo Halme	St. Gaudens, Ranska	27.7.1924)	Ei hyväksytty SE:ksi, koska ajanottajat eivät olleet Ranskan liiton hyväksymiä
10,8	Ilmari Helle	Tampere	14.8.1926
10,8	Erkki Koponen	Helsinki	1.9.1929
10,8	Bengt Sjöstedt	Helsinki	1931
10,8	Börje Strandvall	Kokkola	1931
10,8	Tauno Kumlander	Lahti	18.9.1932
10,8	Palle Virtanen	Kotka	1934
10,8	Unto Salminen	Tallinna, Viro	1934
10,7	Palle Virtanen	Tampere	8.9.1935
10,7	Aki Tammisto	Viipuri	6.8.1937
10,7	Alpo Savolainen	Helsinki	1.6.1939
10,6	Voitto Hellsten	Inkeroinen	10.7.1955
10,6	Börje Strand	Turku	12.6.1959
10,5	Pentti Rekola	Raisio	18.9.1959
10,5	Pauli Ny	Bratislava, Tšekkoslovakia	19.9.1962
10,5	Seppo Jussila	Riihimäki	12.6.1964
10,5	Jorma Ehrström	Riihimäki	18.6.1965
10,5	Jorma Ehrström	Vaasa	23.7.1966
10,5	Jorma Ehrström	Karjaa	31.7.1966
10,5	Ossi Karttunen	Riihimäki	25.7.1968
10,5	Timo-Jaakko Virkkala	Pori	15.6.1969
10,5	Jarkko Tapola	Helsinki	31.7.1969
10,5	Ossi Karttunen	Varkaus	6.6.1970
10,5	Jarkko Tapola	Helsinki	11.6.1970
10,4	Ossi Karttunen	Budapest, Unkari	13.6.1970
10,4	Ossi Karttunen	Reykjavík, Islanti	5.7.1970
10,4	Jarkko Tapola	Helsinki	9.7.1970
10,4	Ossi Karttunen	Helsinki	1970
10,4	Raimo Vilen	Helsinki	1970
10,4	Raimo Vilen	Helsinki	1.8.1970
10,4	Ossi Karttunen	Seinäjoki	27.8.1970
10,4	Raimo Vilen	Seinäjoki	27.8.1970
10,3	Raimo Vilen	Helsinki	9.9.1970
10,3	Raimo Vilen	Jyväskylä	26.9.1970
10,2	Raimo Vilen	Helsinki	22.6.1971
10,2	Raimo Vilen	Helsinki	1.7.1971
10,1	Raimo Vilen	Helsinki	28.6.1972
10,0	Raimo Vilen	Helsinki	27.7.1972	Sivusi Euroopan ennätystä

Tästä eteenpäin ennätyksiksi hyväksyttiin vain sähköajat

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
10,46	Antti Rajamäki	Rooma, Italia	3.9.1974	EM-kisojen välierässä
10,43	Antti Rajamäki	Tampere	19.6.1978
10,42	Ari Pakarinen	Tuusula	9.7.1994
10,42	Janne Haapasalo	Tampere	24.8.1997
10,27	Tommi Hartonen	Lapinlahti	16.7.2000
10,21	Tommi Hartonen	Vaasa	23.6.2001
10,16	Samuli Samuelsson	Porvoo	10.7.2022
10,12	Samuli Samuelsson	Kuortane	17.6.2023

Lähteet

• Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
• Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
• Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
• Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa, s. 566. Määritä julkaisija!
• Samuelsson tykitti 100 metrin SE:n: ”Uskomatonta, en voi muuta sanoa” Yleisurheilu.fi. 10.7.2022. Viitattu 11.7.2022.
• Samuli Samuelsson tykitti satasen uuden Suomen ennätyksen 10,12! Valmentaja aavisti täysin oikein: ”On se käsittämätöntä” Yle Urheilu. 17.6.2023. Viitattu 17.6.2023.