Reijo Edvard Halme (13. maaliskuuta 1899 Tampere – 8. huhtikuuta 1941 Tampere) oli suomalainen yleisurheilija. Hän oli 1920-luvulla Suomen parhaita pikajuoksijoita ja kilpaili vuoden 1924 olympialaisissa.
Halme karsiutui Pariisin 1924 olympialaisissa 100 metrin juoksun toisissa alkuerissä ja 4 × 100 metrin viestijuoksun alkuerissä, joissa joukkue teki Suomen-ennätyksen 42,6 s.[1] Tampereen Pyrintöä edustanut Halme voitti SM-kultaa 4 × 100 metrin viestijuoksussa vuonna 1921 sekä sadalla ja 200 metrillä vuonna 1924. Hän sai SM-hopeaa pituushypyssä vuonna 1920 sekä SM-pronssia 100 metrillä vuosina 1922 ja 1927 ja 200 metrillä vuonna 1922. Vuosina 1922 ja 1923 hän kilpaili maaottelussa Ranskaa vastaan ja voitti jälkimmäisellä kerralla 100 metrin kilpailun. Hän juoksi 100 metriä parhaimmillaan aikaan 10,6 s mutta sitä ei hyväksytty Suomen-ennätykseksi. Vuonna 1923 hän sivusi virallisesti SE-tulosta 10,8 s.
Asianajajana ja sotatuomarina työskennellyt Halme kuoli huhtikuussa 1941.
Lähteet
- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 49. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Viitteet
