Ala-Satakunta

Ala-Satakunnan sijainti tummanpunaisella, Ylä-Satakunta vaaleanpunaisella

Ala-Satakunta on osasta Satakunnan historiallista maakuntaa historiantutkimuksessa käytetty nimitys. Nimitys perustuu 1400-luvulla tehtyyn kihlakuntajakoon, jossa Satakuntaan muodostettiin kaksi kihlakuntaa: Ala-Satakunnan kihlakunta (ruots. Nedre Satakunda härad) ja Ylä-Satakunnan kihlakunta (ruots. Öfre Satakunda Härad).^[1]

Historiallinen Ala-Satakunta

Ala-Satakunnan kihlakuntaan kuuluivat vuonna 1636 Ulvilan, Kokemäen, Huittisten, Eurajoen, Lapin, Euran ja Loimaan hallintopitäjät.^[2] Hallintopitäjät eivät rajoiltaan olleet yhteneviä silloisten tai myöhempien kirkkopitäjien kanssa vaan muodostivat näistä paikallisesti vaihdellen enemmän tai vähemmän poikkeavan aluejaon.

Nykyinen Satakunnan maakunta käsittää pääosan Ala-Satakunnasta ja nykyinen Pirkanmaan maakunta pääosan Ylä-Satakunnasta. Ala-Satakunta ei kuitenkaan ole sama kuin nykyinen Satakunnan maakunta eikä Ylä-Satakunta ole sama kuin nykyinen Pirkanmaan maakunta.

Ylä-Satakuntaan nykyisen Satakunnan maakunnan kunnista ovat kuuluneet Kankaanpää, Jämijärvi, Honkajoki, Karvia, Lavia ja Kiikoinen. Nykyisen Pirkanmaan alueesta Ala-Satakuntaan ovat kuuluneet aikoinaan Huittisista itsenäistynyt Keikyä, josta osana Äetsän kuntaa tuli vuonna 2009 osa Sastamalan kaupunkia, sekä niin ikään aikoinaan Huittisista itsenäistynyt Punkalaidun, joka siirtyi Satakunnasta Pirkanmaahan vuonna 2005. Lisäksi Ala-Satakuntaan ovat kuuluneet Loimaa ja Oripää nykyisestä Varsinais-Suomen maakunnasta.^[2]

Käsitteen käyttö nykyään

Nykyään käsitteitä Ylä-Satakunta ja Ala-Satakunta alkuperäisissä merkityksissään käytetään vain historiallisissa yhteyksissä. Käsitteet elävät kuitenkin muuttuneessa merkityksessä sanomalehtien, yhdistysten ja yritysten nimissä. Lounaisessa Satakunnassa Alasatakunta on nimenä Eurassa ilmestyvällä Euran, Kiukaisten, Köyliön, Lapin, Säkylän ja Yläneen paikallislehdellä.^[3] Tämän lisäksi nimitystä Ala-Satakunta käyttävät nimessään myös samalla alueella toimivat järjestöt.^{[4][5][6][7][8]}

Lähteet

1. Salo, Unto: Kotimaakuntamme Satakunta, s. 100. Pori: Satakuntaliitto, 1997. ISBN 952-5295-00-1
2. Jutikkala, Eino: Suomen historian kartasto, s. 29. (2. uudistettu painos) Porvoo: WSOY, 1959.
3. Ala-Satakunta-lehti Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy. Arkistoitu 12.6.2009. Viitattu 2.8.2009.
4. SPL-Ala-Satakunta ry Saksanpaimenkoiraliitto ry. Arkistoitu 14.11.2007. Viitattu 2.8.2009.
5. Ala-Satakunnan opintojärjestö Työväen sivistysliitto. Viitattu 2.8.2009.^{[vanhentunut linkki]}
6. Ala-Satakunnan ympäristöseura ry Ala-Satakunnan ympäristöseura ry. Viitattu 1.3.2016.
7. Ala-Satakunnan insinöörit ry Satakunnan insinöörit ry. Arkistoitu 4.2.2005. Viitattu 2.8.2009.
8. Ala-Satakunnan metsänhoitoyhdistys ry Yritysopas. Opasmedia. Viitattu 2.8.2009.^{[vanhentunut linkki]}