Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Söderhjelmin vanhemmat olivat prokuraattoriWoldemar Söderhjelm ja Amanda Olivia Clouberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1877, valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1885. Söderhjelm oli Helsingin yliopistossa uudemman kirjallisuuden dosenttina 1886–1889, romaanisen filologian dosenttina 1889–1894 sekä ylimääräisenä professorina 1894–1898. Hän toimi germaanisen ja romaanisen filologian professorina 1898–1908, romaanisen filologian professorina 1908–1913 ja viimeksi kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professorina 1913–1919.
Söderhjelm osallistui pappissäädyssä valtiopäiville 1905. Hän kuului 1900-luvun alussa nuorsuomalaisten vanhoilliseen siipeen ja oli nuorsuomalaisen puolueen keskushallituksen jäsen 1906–1907.
Suomen itsenäistyttyä Söderhjelm toimi vuosina 1918–1919 Suomen tiedotustoimiston johtajana Kööpenhaminassa Suomen tunnetuksi tekemiseksi Skandinaviassa, ja 1919 hänet nimitettiin Suomen Tukholman-lähettilääksi ylimääräisenä lähettiläänä ja täysivaltaisena ministerinä[1] vuoteen 1928.
Werner Söderhjelm oli naimisissa vuodesta 1884 Sigrid Wilhelmina Lönnbladin kanssa. Heillä oli neljä poikaa, joista tunnetuin oli kirjailija ja toimittaja Henning Söderhjelm. Hänen nuorin poikansa J. O. Söderhjelm toimi muun muassa oikeusministerinä talvisodan aikana. Werner Söderhjelmin sisar oli Suomen ensimmäinen naisprofessori Alma Söderhjelm. AktivistiKonni Zilliacus oli hänen serkkunsa.
Teoksia
Johann Elias Schlegel, särskildt som lustspeldiktare. 1884
De Saint Laurent. Poème anglonormand du XII:e siècle. 1888
