Kenraali Seydlitz-Kurzbach argumentoi vahvasti Stalingradin saartorenkaasta murtautumisen puolesta, vastoin Adolf Hitlerin käskyä puolustaa kaupunkia viimeiseen mieheen. Kun Stalingradin puolustus murtui, hän joutui venäläiselle vankileirille. Sotavankina hänestä tuli natseja vastustavan organisaation, Saksalaisten upseerien liiton (Bund deutscher Offiziere) johtaja. Monet hänen kenraalitovereistaan tuomitsivat hänen maanpetoksellisen käyttäytymisensä, ja hänet tuomittiin Saksassa kuolemaan in absentia. Häntä käytettiin säälimättömästi sekä saksalaisessa että neuvostopropagandassa.
Sodan jälkeen hänet päästettiin Saksan liittotasavaltaan 1955, ja vuonna 1956 hänen natsiaikainen kuolemantuomionsa kumottiin. Hän kuoli vuonna 1976 Bremenissä.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Walther von Seydlitz-Kurzbach