Voima on yhteiskunnallinen kulttuurilehti[1]. Se on suomalainen, valtakunnallinen ja pääosin mainosrahoitteinen julkaisu. Voiman ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa 1999. Tammikuusta 2000 alkaen lehti on ilmestynyt kymmenen kertaa vuodessa.
Voiman tavoitteena on olla journalistisesti kunnianhimoinen, mutta toimitukselliselta näkökulmaltaan kriittinen yhteiskunnallis-kulttuurinen[2] julkaisu. Lehden artikkelit käsittelevät usein taloutta, demokratian ja kansalaisosallistumisen haasteita, politiikkaa, kaupallisuutta, ympäristöä[3], kulttuurihäirintää sekä muita kulttuurin ja yhteiskunnan erilaisia ilmiöitä. Siinä julkaistaan paljon taidekritiikkiä.[1][4]
Voiman painosmäärä on 60 000 kappaletta (2022).[5] Lehteä lukee TNS Kantarin tekemän kyselyn (11/2019) mukaan säännöllisesti tai silloin tällöin yli 180 000 henkeä.[5] Voima painetaan Sanoma Manun painotalossa Tampereella.
Voima on telineistä jaettava ilmaisjakelulehti[6]. Jakelupisteitä on yli 700 ympäri Suomea.[7]Voiman painoksesta noin puolet jaetaan pääkaupunkiseudulla. Seuraavaksi aktiivisimmat jakelupaikat ovat Tampereella ja Turussa. Loput painoksesta jaetaan ympäri maata. Jakelupisteinä toimivat muun muassa kirjakaupat, kirjastot, oppilaitokset, elokuvateatterit, kahvilat, Matkahuollon toimipisteet ja Helsingin metroasemat.[6] Lisäksi lehden vuositilauksen ja irtonumeroita voi tilata kotiin.[8]
Vastamainokset ja kulttuurihäirintä
Voiman vastamainos, jossa kritisoitiin Volvon viherpesumainontaa, ja josta Volvo tuohtui.
Voima tunnetaan myös vastamainoksistaan, joissa otetaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Nykyisin vastamainosten tuotannosta vastaa kulttuurihäirintään erikoistunut Häiriköt-päämaja.[9]
Voiman vastamainoksia on koottu Klaus Welpin ja Kimmo Jylhämön kirjoittamaan teokseen Louserit Vuittuun (2011).[10][11] Myös Jari Tammisen teos Nauti tyhjyydestä – Ja muita vastamainoksia (2019) kokoaa Voimassa julkaistuja vastamainoksia ja artikkeleita.[12] Laajemmin Voimassa käsiteltyä kulttuurihäirintää on koottu Jari Tammisen kirjoittamaan kirjaan Häiriköt - Kulttuurihäirinnän aakkoset (2013)[13].
Voima julkaisee podcasteja ja ääniohjelmia.[15]Voima aloitti lehden artikkelien ääniversioiden tekemisen vuonna 2022.[16]
Puhu minulle luovuudesta -ohjelmassa musiikintutkija Riikka Hiltunen keskustelee musiikillisesta luovuudesta muusikko- ja tutkijavieraiden kanssa. Uudenmaan kulttuurirahasto rahoitti sen toimitustyötä.[17] Muita Voiman podcasteja ovat esimerkiksi Tuomas RantasenTeatterin politiikkaa & politiikan teatteria, Emilia Kukkalan ja Laura GustafssoninKukkala–Gustafsson Syndikaatti sekä Johanna Ruohosen ja Kaisu Tervosen Jälkipelit.
Voima jakelee myös yhteistyökumppaneidensa sisältöjä. Yhteistyökumppaneiden podcastit eivät ole toimituksellista sisältöä. Vuodesta 2021 lähtien yhteistyökumppaneihin ovat lukeutuneet muun muassa Tarinoita Piritorilta -podcast, AntroBloginRadio Antro ja Kaikki Paskaksi & Ystävät -podcast.[18]
Mediakasvatus
Voima tuottaa lukuisia mediakasvatusta ja -lukutaitoa tukevia aineistoja.[19] Lehti on julkaissut mediakasvatuksen teemanumeroja vuodesta 2018 alkaen. Numeroiden rinnalla julkaistaan tehtäväpaketit opettajien ja ryhmien tueksi.
Lisäksi Voima lähettää vastamainosten mediakasvatustehtäviä opettajille suunnatussa uutiskirjeessä noin 10 kertaa vuodessa.[20]
Muut julkaisut
Muita Voiman julkaisemia nimikkeitä ovat Hannele Richertin toimittama sarjakuva-antologia Mitä sä täällä teet? Tarinoita maahan muutosta (2016)[21], Karoliina Paapan, Leena Pukin, Lari Lätin ja Stina Riikosen auton alle jääneiden eläinten raadoista tekemää taiteellista muotimallistoa esittelevä Route Couture (2017)[22] ja Jenni Holman, Veera Järvenpään, Apila Miettisen, Kimmo Lustin ja Kaisu Tervosen Näkymätön sukupuoli – ei-binäärisiä ihmisiä (2018)[23].
Vuonna 2007 Voima Kustannus ryhtyi julkaisemaan ranskalaisen Le Monde diplomatique suomenkielistä laitosta taskukirjoina. Seuraavana vuonna Diplo-pokkareiden julkaisu siirrettiin Voima Kustannus Oy:n rinnalle perustetun Into Kustannus Oy:n tehtäväksi. Into Kustannus julkaisi laajan tieto- ja kaunokirjallisen tuotannon ohella myös ranskalaisen Le Monde Diplomatique ja venäläisen Novaja Gazeta -lehtien aineistoihin perustuvaa suomenkielistä Diploa sekä Diplon kartastokirjoja. Vuonna 2021 Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden kustantajaksi vaihtui Voima Kustannus Oy:n tytäryhtiö.[24]
Lokakuussa 2008 Voima Kustannus aloitti Fifi-verkkolehden julkaisun. Nykyään voima.fi-nimisen verkkolehden kävijämäärä on yli 30 000 kävijää kuukaudessa.[5]
Emilia Kukkala aloitti Voiman vastaavana päätoimittajana vuoden 2022 alussa.[26] Hän toimi päätoimittajana vuoden 2022 loppuun, jonka jälkeen tehtävään siirtyi Emilia Miettinen[27].
Aikaisemmat päätoimittajat ovat olleet Peik Johansson (1999–2004), Jaana Airaksinen (2004–2005), Kimmo Jylhämö (2006–2014), Teemu Matinpuro (2014–2015), Veera Järvenpää (2015–2017) ja Jarkko Kumpulainen (2018–2020). Teemu Matinpuro toimi vt. päätoimittajana vuosina 2020–2021. Vuosina 2017 ja 2018 vastaavana päätoimittajana toimi kahden numeron ajan Suvi Auvinen ja seitsemässä numerossa Jari Tamminen.
Päätoimittajana vuodesta 2004 ja vastaavana päätoimittajana vuodesta 2006 ollut Kimmo Jylhämö irtisanottiin lokakuussa 2014.[28]Helsingin Sanomien mukaan yhtiön hallitus perusteli irtisanomista luottamuspulalla. Helsingin Sanomien tietojen mukaan irtisanominen tuli sen jälkeen kun hän oli esittänyt hallitukselle huolensa lehden voimavaroista ja journalistisesta kehittämisestä.[29] Myöhemmin lokakuussa osa muuta toimitusta irtisanoutui epäluottamuksen osoituksena hallitusta kohtaan.[30]Journalistissa 13/2014 Voima Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuomas Rantanen kertoi, että kiistan todellinen syy oli siinä, että lehden sisällä ei päästy sopuun, miten lehden budjetti tasapainotetaan romahtaneiden mainostuottojen tasoa vastaavaksi, mikä taas oli välttämätöntä lehden jatkon turvaamiseksi[31]. Toisaalta 22. lokakuuta täydennetyssä Ylen haastattelussa hän huomautti, että irtisanoituneista vain kaksi osa-aikaista työntekijää olivat Voimassa työsuhteessa.[32]
Voima saa vuosittain valtionavustusta nykyään Taiken myöntämän kulttuuri- ja mielipidelehtien tuen piiristä. Vuodelle 2018 Voimalle ja sen verkkolehdelle myönnettiin avustusta yhteensä 58 000 euroa.[35]
Muuta
Vuonna 2009 Voiman toimittaja selosti artikkelissaan, kuinka katumaastureiden renkaita oli ryhdytty tyhjentämään protestina niiden aiheuttamalle ympäristön kuormittumiselle. Lisäksi jutussa kerrottiin, kuinka autonrenkaan tyhjentäminen tehdään. Syyteharkinnan jälkeen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske katsoi kirjoituksessa kuvattavan autonrenkaiden tyhjentämisen täyttävän vain lievän vahingonteon tunnusmerkit.[36]
