Novaja Gazeta (ven.Но́вая газе́та, ”Uusi lehti”) on venäläinen lehti, jolla on yhteiskuntakriittinen toimituksellinen linja. Neljä lehden toimittajaa on surmattu ja monia uhkailtu[3]. Se on Venäjän tunnetuin liberaalilehti.[4] Lehden painetun version toimilupa peruttiin syyskuussa 2022.[5]
Novaja Gazeta perustettiin 1993. Sen perustajat ovat Komsomolskaja pravdan entisiä toimittajia. On esitetty, että lehti olisi erityissuojelussa, länteen suunnattu näyteikkuna, johon voisi tarvittaessa viitata. Päätoimittaja Dmitri Muratovin mukaan se voi osin pitää paikkaansa, mutta toisaalta hän viittaa lehteen kohdistuneisiin toimiin. Lehti on ainoa merkittävä Venäjällä ilmestyvä opposition lehti. Se sai vuonna 2009 Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n tunnustuksen.[6] Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021.[7]
3. lokakuuta 2010 Novaja Gazetan päärahoittajan, oligarkkiAlexandr Lebedevin pankki joutui naamioitujen poliisien ratsian kohteeksi.[9] Poliisi vei vain pankin erään asiakkaan toimiin liittyviä asiapapereita, ja Lebedev oli itse samaan aikaan pankissa.[10]
Vuonna 2014 Novaja Gazeta sai tiedotusvälineitä valvovilta viranomaisilta varoituskirjeen, jossa lehteä syytettiin ääriliikkeiden tukemisesta. Lehdelle annettiin kymmenen päivää aikaa poistaa ääriliikkeitä koskevat kirjoitukset verkkosivuiltaan. Novaja Gazeta on kirjoittanut muun muassa venäläisten osallisuudesta Itä-Ukrainan kriisiin. Varoitus saattaa johtua syyskuussa julkaistusta artikkelista, jossa toimittaja Julija Latynina vertaa venäläisten parlamentaarikkojen tekoja natseihin.[11]
Novaja Gazetan printtiversio joutui tauolle toukokuussa 2015. Syynä oli talousvaikeudet, joita aiheuttivat muun muassa toimitilojen vuokran ja paperin hinnan nousu.[4]
Lokakuussa 2018 lehden toimitukseen lähetettiin irtileikattu vuohen pää, hautausseppele ja uhkaavia kirjeitä[12][13] sekä yhdeksän elävää lammasta häkissä[14][15]. Maaliskuussa 2021 Novaja Gazetan rakennukseen tehtiin kemiallinen isku.[16][17]
Venäjän hyökkäys Ukrainaan
24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[18] Sodan alettua viranomaiset sulkivat useita tiedotusvälineitä ja tekivät toisten toiminnasta mahdotonta.[19]Novaja Gazeta jäi Venäjän ainoaksi riippumattomaksi tiedotusvälineeksi.[19] Se joutui kuitenkin sopeutumaan median toimintaa sääteleviin uusiin lakeihin, eikä voinut enää kertoa sodan tapahtumista vapaasti.[19] Maaliskuussa 2022 Novaja Gazeta sai valtion sensuurivirasto Roskomnadzorilta kaksi varoitusta, joiden jälkeen lehti päätti keskeyttää julkaisutoimintansa sodan ajaksi.[7] Syyskuussa 2022 lehden painetun version toimilupa peruttiin[20].
Novaya Gazeta.Europe
Venäjältä paenneiden toimittajiensa voimin[21] lehti käynnisti uuden julkaisun Novaya Gazeta Europe, päätoimittajanaan Kirill Martynov, joka oli aiemmin toiminut Novaja Gazetan politiikantoimittajana.[22] Lehden toimitus sijaitsee Riiassa[23]. Novaya gazeta.Europen paperinen näytenumero ilmestyi 6.5.2022[24] Latviassa ja Virossa[25] venäjän ja latvian kielillä[24]. Novaya Gazeta Europella on sekä englanninielinen että venäjänkielinen painos[23].
Novaja Gazetan toimitus perusti uuden verkkolehden nimeltä Novaja Rasskaz-Gazeta (lyhennettynä NO), mutta sitä ehdittiin julkaista vain viikon ajan, ennen kuin Venäjä esti pääsyn sivustolle.[26]
Novaja Gazetan ohjelmaa lähetetään ranskalaisen Eutelsat-yhtiön Hotbird 13E -satelliitin kautta Venäjälle, Ukrainan miehitetyille alueille ja Baltiaan Toimittajat ilman rajoja -järjestön Svoboda-kanavapaketin mukana. Paketti on saatavilla maksutta 4,5 miljoonalle kotitaloudelle Venäjällä ja noin 800 000 kotitaloudelle miehitetyssä Ukrainassa.[27]
Suomessa
Suomeksi Novaja Gazetan artikkeleita on aiemminmilloin? julkaistu Voima-lehdessä, ja lehden artikkeleista koottuja taskukirjoja (13 kappaletta) on julkaissut Into Kustannus.[8] Vuodesta 2012 alkaen Novaja Gazetan suomennettuja artikkeleita alkoi ilmestyä osana kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Le Monde Diplomatique -lehteä.[28]
Anastasija Baburova, lehdelle työskennellyt freelancer-toimittaja (19. tammikuuta 2009 Moskovassa hänen yrittäessään ottaa kiinni Stanislav Markelovin surmaajaa)
Juri Štšekotšihin (kuoli 3. heinäkuuta 2003 Moskovassa allergisen reaktion seurauksena, jota on epäilty myrkytykseksi, mutta pitäviä todisteita ei ole[32])
Seuraavat ovat joutuneet murhayrityksen kohteeksi:
Lehden toimittaja Jelena Milašina pahoinpideltiin Tšetšeniassa vuonna 2023. Hän sai aivovamman ja häneltä murtui sormia molemmista käsistä. Lisäksi hyökkääjät ajoivat hänen hiuksensa ja kaatoivat hänen päähänsä vihreää maalia. Hänen seurassaan ollutta asianajaja Aleksandr Nemovia puukotettiin jalkaan. Hyökkääjät veivät Milašinalta ja Nemovilta heidän puhelimensa ja tuhosivat heidän mukanaan olleet asiakirjat ja tekniikan. "Teitä on varoitettu. Lähtekää täältä, älkääkä kirjoittako mitään", hyökkääjät sanoivat. [34]
Insider-lehden mukaan Novaja Gazetan ulkomaankirjeenvaihtaja Jelena Kostjutšenko todennäköisesti myrkytettiin maaliskuussa 2022. Asiantuntijat uskovat, että Kostjuchenko altistui jollekin orgaaniselle klooriyhdisteelle, kuten dikloorietaanille. Hän säilyi elossa.[35]
Palkinnot ja tunnustukset
”Free Media Pioneer 2009” -palkinto, IPI:n palkinto vapaan viestinnän esitaistelijalle