Viittomakielten päivä on vuosittain helmikuussa vietettävä päivä. Sen viettämisestä päätti Kuurojen Liiton liittokokous vuoden 2009 kokouksessa. Päivä on tarkoitettu Suomessa käytettävien viittomakielten, suomalaisen viittomakielen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, juhlapäiväksi. Viittomakielten päivää vietetään 12. helmikuuta, kuurojenopetuksen isän Carl Oscar Malmin syntymäpäivänä. Vuonna 2024 Kuurojen Liiton liittokokous hyväksyi esityksen päivän nimen muuttamisesta Viittomakielten päiväksi.[1]
Ensimmäistä viittomakielten päivää juhlittiin 12. helmikuuta 2010.
Viittomakielten päivänä luovutetaan Vuoden viittomakieliteko -tunnustuspalkinto.
Helsingin kaupunki päätti hyväksyä valtuustoaloitteen Viittomakielten päivän liputuksesta vuonna 2015. Myös Oulun kaupunki liputtaa vuosittain Viittomakielten päivänä.
Palkitut
Vuoden viittomakieliteko -palkinto myönnetään vuosittain. Palkinnon ovat saaneet:[2]
- 2009: kansanedustaja Erkki Virtanen, tahto puolustaa viittomakielisten kielellisiä oikeuksia vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulakiin liittyvässä eduskuntakäsittelyssä.
- 2010: Rikalan perhe, edistänyt viittomakielen näkyvyyttä niin valtakunnallisessa mediassa kuin muuallakin.
- 2011: Kirkkohallituksen viittomakielen kääntäjät, Tarja Sandholm ja Tomas Uusimäki, Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien käännöstyötä tehdessään mm. luoneet viittomia keskeisille teologisille käsitteille sekä Raamatun henkilöille ja paikoille.
- 2012: Suomen kansallisooppera, tarjonnut esityksiään viittomakielelle tulkattuina.
- 2013: lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, toiminnassaan nostanut esiin kuurojen lasten oikeuksia.
- 2014: kansanedustaja Mikaela Nylander, toiminut aktiivisesti viittomakielten aseman edistämiseksi sekä eduskunnassa että muissa yhteyksissä.
- 2015: ihmisoikeusaktivisti Katja Merentie, kansalaisaktivisti toiminnassa kuurojen pakolaisten hyväksi.
- 2016: Yleisradio Oy, erityisesti viittomakielinen uutis- ja ajankohtaistoiminta.
- 2017: projektitutkija, kirjailija Juhana Salonen, kirja Viiton – olen olemassa yhdessä työryhmänsä kanssa.[3]
- 2018: sähköinsinööri Tomas Vaarala, tuonut esiin syrjintää (myönnetty 2019).[4]
- 2019: päiväkoti Franzenia, Helsinki, perustanut viittomakielisen ryhmän sekä kuuroille että kuuleville viittomakielisille lapsille.
- 2020: valtioneuvoston kanslia, kehittänyt viittomakielistä tulkkausta tiedotustilaisuuksissaan ja näyttänyt tässä esimerkkiä muille toimijoille[5].
Lähteet
Viitteet
