Vestmannasaaret (isl.Vestmannaeyjar, lännen miesten saaret) on pieni saariryhmäIslannin etelärannikolla. Asutusta on vain saariston suurimmalla saarella Heimaeylla.[1]
Saaret ovat saaneet nimensä orjiksi vangittujen irlantilaisten mukaan. Muinaisnorjan kielessä vestmenn tarkoitti lännen miehiä ja irlantilaisia.[2] Sana säilyi islannin kielessä siitäkin huolimatta, että Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Vestmannan saariryhmä, kuten muukin Islanti, on tuliperäistä aluetta. 1900-luvulla alueella on ollut kaksi suurta tulivuorenpurkausta: Eldfellin purkaus 1973, joka aiheutti saarten 5 000 hengen väestön evakuoinnin Islantiin, sekä vuoden 1963 purkaus, jonka seurauksena syntyi Surtseyn saari.[1]
Vestmannasaaret on tunnettu jokakesäisestä Þjóðhátíð-festivaaleistaan, jotka järjestetään elokuun alussa. Tapahtuma sai alkunsa, kun saaren asukkaat eivät päässeet viettämään Islannin asutuksen tuhatvuotispäivää (Verslunarmannahelgina) Islantiin myrskyisän sään takia. Tällöin he päättivät järjestää omat juhlansa Heimaeyn saarella.[5] Ensimmäisten seitsemänkymmenen vuoden ajan juhla oli pääasiassa perheille tarkoitettu, mutta 1900-luvulla siitä muodostui nuorison suosima festivaali.
