Rakennuksen paikalla oli puukirkko jo ehkä 1300-luvulla. Kivikirkko on muurattu todennäköisesti vuosien 1520 ja 1550 välillä tai mahdollisesti vasta 1550-luvulla.[1] Kirkon alkuperäinen koko oli noin 14,5 × 9,8 metriä. Keskiaikaista muotoa on vaikea hahmottaa, sillä vuonna 1784 kirkkoa laajennettiin länteen päin noin seitsemän metriä, ja vuonna 1786 siihen muurattiin sakaristo. Kirkon länsitornin rakensi vuonna 1805 Mikael Piimänen tornin suunnittelijan piirustuksia mukaillen. Suunnitelmat olivat peräisin Tukholman yli-intendentinvirastosta aikana, jolloin yli-intendenttinä oli C. F. Adelcrantz, ja tehty samalla kertaa kuin kirkon laajennussuunnitelmat mutta toteutettavaksi sitten kun seurakunnalla olisi siihen paremmin varaa. Sitä ennen kirkon vierellä oli ollut erillinen puutapuli.[2] Sitä ennen kelloja soitettiin katolla olleesta kattoratsastajasta.[1][3]
Alun perin kirkossa lienee ollut kuori-ikkuna ja kaksi ikkunaa eteläseinässä. Länsisisäänkäyntiä ei ollut, vaan sisäänkäynti oli eteläsivulta, paikalla, johon myöhemmin rakennettiin asehuone. Pohjoisseinällä on saattanut olla sakaristo, sillä jälkiä tuli esiin tutkimuksissa vuonna 1954. Runkohuoneessa on ollut 1700-luvulla lautalaipio, jonka tilalle on vuonna 1872 tehty tynnyriholvi.[1]
Kruunu takavarikoi kappelilta toisen kellon vuonna 1544, jolloin sen nimi oli Pyhän Mattiaan kappeli. Itsenäinen seurakunta siitä muodostettiin vuonna 1866. Isonvihan aikaan kirkko säästyi, vaikka muuten kylä poltettiin.[1]
Sisätilat
Kirkosta ei ole löydetty keskiaikaisia maalauksia eikä vihkiristejä. Sen sijaan kuori-ikkunan ympäriltä on löydetty jälkiä maalauksista, jotka ovat 1600-luvun puolivälistä tai lopulta. Kiinteästä sisustuksesta on mainintoja, esimerkiksi että puualttarin tilalle muurattiin noin vuonna 1645 kivialttari.[1] Nykyisin kirkossa on kirjailija Sally Salmisen veljen Runar Salmisen veistämä Mattiaan patsas. Salminen on myös veistänyt kyyhkyn saarnastuolin yläpuolelle. Nykyisen alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut R. W. Ekman.[2]
