Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista

Tämä on luettelo kivikirkoista, joita alettiin rakentaa Suomessa keskiajalla. Kirkkorakentamisen näkökulmasta Suomen keskiaika kattaa suurin piirtein ajanjakson vuodesta 1200 noin vuoteen 1560 saakka. Sen alajaksoina voidaan pitää varhaiskeskiaikaa noin 1200–1300, sydänkeskiaikaa noin 1300–1400 ja myöhäiskeskiaikaa noin 1400–1560.[1] Suomen keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin pääasiassa graniitista, mutta tiiltä käytettiin usein vaativaa muotoilua tarvitsevissa osissa. Kokonaan tiilisiä ovat vain Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Turun tuomiokirkko.[2] Nykytietämyksen mukaan kivikirkkohankkeita oli 104[3], ja luettelossa ovat myös ne kirkot, jotka jäivät kesken tai on myöhemmin purettu. Maakuntajaottelu perustuu historiallisiin maakuntiin. Kolme luettelon kirkoista sijaitsi nykyään Venäjälle kuuluvassa Viipurissa.

Kivikirkkojen ajoitus

Pääartikkeli: Suomen keskiaikaiset kivikirkot

Taulukossa mainittu rakentamisajankohta on usein summittainen arvio, mutta jotkin kirkot on ajoitettu menetelmien kehittyessä hyvinkin tarkasti. Tiedot perustuvat suurelta osin arkeologi ja keskiajan tutkija Markus Hiekkasen ajoituksiin. Hiekkanen on 1990-luvun puolestavälistä lähtien esittänyt kivikirkoille ajoituksia, joiden mukaan kivikirkot ovat huomattavasti nuorempia kuin aikaisemmin on arvioitu. Rakentamisajankohdalla tarkoitetaan kivikirkon varhaisimpien vaiheiden rakentamista, mitä ennen samalla paikalla on sijainnut usein yksi tai useampi puukirkko. Hiekkanen on koonnut kivikirkkojen rakennuselementeistä uudenlaisen, kattavan typologian ja perustellut arvionsa vuosirengasajoituksella.[4]

Hiekkanen on saanut osakseen arvostelua muun muassa Åsa Ringbomilta, joka on ajoittanut Ahvenanmaan kirkkoja suhteellisen uudella kalkkilaastimenetelmällä. Ålands kyrkor -hankkeessa on menetelmän avulla jotkin kirkot ajoitettu Hiekkasen esittämiä arvioita vanhemmiksi. Nämä arviot on myös mainittu luettelossa. Laastiajoitusmenetelmä on kuitenkin vielä kehitysasteella, eikä sitä toistaiseksi voida pitää varmana luonnontieteellisenä ajoitusmenetelmänä.[4]

Taulukon lyhenteiden selitykset

S = Sakaristo R = Runkohuone A = Asehuone T = Torni

K = säilynyt pääosin keskiaikaisessa asussa
Kp = osittain säilynyt keskiaikaisessa asussa – muutettu tai osin purettu
p = purettu siten, että maanpäällisiä osia ei ole jäljellä
r = raunio
– = ei rakennettu kivestä keskiajalla
? = tieto on epävarma

Kivikirkkohankkeet historiallisten maakuntien mukaan jaoteltuina

Ahvenanmaa

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Eckerön kirkko Eckerön kirkko 1380–1420[5]
1270–1290[6]		 Pyhä Laurentius p K K K Kirkon ajoittaminen on ollut vaikeaa. Ålands Kyrkor -hankkeen kalkkilaastiajoitukset viittaavat 1200-luvun loppuun.[6] Hiekkanen arvioi kirkon nuoremmaksi mm. runkohuoneen hirsien hiilinäytteiden tulosten perusteella.[5] [5]
Finströmin kirkko Finströmin kirkko 1440–1470[7][8] Pyhä Risti K K K K Puulustoanalyysillä rakennus on ajoitettu 1400-luvun puoleenväliin, mutta Ålands kyrkor -projektin mukaan kivikirkko olisi saatettu rakentaa holvaamattomana ja matalamman sakariston kera huomattavasti aiemmin.[9] [7]
Föglön kirkko Föglön kirkko 1500–1520[10]
1300-luku[11]		 Pyhä Maria Magdalena? p Kp p K Keskiajalta on jäljellä länsitorni ja runkohuoneen länsiosa. Laajennettu ristikirkoksi 1859–60[12] [10]
Getan kirkko Getan kirkko 1510–1540[13]
1435–1455[14]		 Pyhä Yrjänä? ? K – – [13]
Hammarlandin kirkko Hammarlandin kirkko 1300-luku[15]
1200-luvun jälkipuolisko[16][17]		 Pyhä Katariina Aleksandrialainen K K K K Vanhimman osan, runkohuoneen, ajoitus on ollut vaikeaa ajoittavien piirteiden vähyyden tai puutteen takia.[15] Hiekkanen ajoittaa sen väljästi 1300-luvulle[15], kun taas Ålands Kyrkor -hankkeen mukaan vanhin kalkkilaasti on 1200-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.[17] [15]
Jomalan kirkko Jomalan kirkko 1275–1285 Pyhä Olavi p Kp p Kp Kirkko on Markus Hiekkasen mukaan Suomen vanhin muurattu kivirakennus. Ålands Kyrkor -hankkeen puulustotutkimukset ovat osoittaneet, että torni on muurattu noin vuonna 1280. Koska torni on muurausliitteessä runkohuoneeseen, ajoitus koskee koko kirkkoa. [18]
Kumlingen kirkko Kumlingen kirkko 1500–1510[19]
1300-luku[20]		 Pyhä Anna p K K K [19]
Kökarin kirkko Kökarin kirkko 1500–1520[21]
1300-luvun loppu[22]		 tuntematon r p – r Keskiaikaisen, pääosin puretun kivikirkon ajoitushaarukka on leveä. Rakennettiin 1760-luvulla uudelleen. Vain pohjois- ja länsiseinässä on keskiaikaisia osia maanpinnan yläpuolella. [21]
Lemböten kappeli Lemböten kappeli 1500–1530 Pyhä Olavi – r – – Raunio entistettiin 1890-luvulla ja katettiin 1970-luvulla. [23]
Lemlandin kirkko Lemlandin kirkko 1290–1310 tuntematon ja Pyhä Birgitta(?) K K K K [24]
Saltvikin kirkko Saltvikin kirkko 1350–1370-luku[25]
1270–1296[26]		 Neitsyt Maria K K K K Runkohuoneen kattotuolit ovat puulustonäytteiden mukaan 1370-luvulta. Kalkkilaastimenetelmä on antanut varhaisempia ajoituksia. [25]
Sundin kirkko Sundin kirkko 1200-luvun loppu – 1310[27]
1250–1275[28]		 Pyhä Johannes Kastaja K K K K Ålands kyrkor -hanke on ajoittanut runkohuoneen ajalle 1250–1275. Hiekkanen on kyseenalaistanut tiedon, koska ajoitukseen on käytetty kalkkilaastiajoitusta ja irtainta sisustusta.[29] [27]
Vårdön kirkko Vårdön kirkko 1520–1550
1470–1550[30]		 Apostoli Mattias ? Kp – – [31]

Häme

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Akaan sakaristo noin 1510 tuntematon K – – – Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [32]
Hattulan Pyhän Ristin kirkko 1472–1490 Pyhä Risti K K Kp – Turun tuomiokirkon ohella ainoa kokonaan tiilestä muurattu keskiaikainen kirkko [33][34]
Hauhon kirkko 1500–1520 Pyhä Johannes Kastaja p K K – [35]
Hollolan kirkko 1495–1510 Neitsyt Maria K K K – [36]
Janakkalan kirkko 1510–1520 Pyhä Laurentius p Kp p – laajennettu ristikirkoksi[12] [37]
Kalvolan sakaristo 1495–1505 Pyhä Olavi K – – – Kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [38]
Lammin kirkko 1510-luku Pyhä Katariina Aleksandrialainen? K K K – [39]
Padasjoen sakaristo 1520–1560 Pyhä Birgitta? p – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka purettiin vuosina 1668–1670 rakennetun ristikirkon tieltä. [40]
Pyhän Laurin kirkko (Hämeenkoski) 1510–1560 Pyhä Laurentius ? r – ? Kirkko on ollut raunioina 1650-luvulta lähtien. [41]
Pälkäneen rauniokirkko 1495–1505 Neitsyt Maria? Arkkienkeli Mikael? r r r – [42]
Rengon kirkko 1510–1560?
(1400-luvun loppu?)		 Pyhä Jaakob vanhempi p p p – Kahdeksankulmainen kirkko hylättiin käytöstä 1600-luvulla. Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä hyvin vähän, sillä vuonna 1783 kiviraunio purettiin perustuksia lukuun ottamatta ja sitä hyödyntäen rakennettiin uudelleen. [43]
Someron sakaristo 1490-luvun loppu Pyhä arkkienkeli Mikael? K – – – Varojen loppuessa sakaristo jäi ainoaksi toteutuneeksi osaksi keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta [44]
Sysmän kirkko 1510–1520 Pyhä Olavi p Kp p – Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1833–1834.[12] [45]
Sääksmäen kirkko 1495–1500 tuntematon p Kp p – Keskiaikaisessa hahmossa ovat enää itäinen ja läntinen pääty sekä vähäiset osat niitä yhdistävistä sivuseinistä. [46]
Tammelan kirkko 1535–1550 Pyhä arkkienkeli Mikael p Kp – – Keskiaikainen runkohuone muuttui vuosina 1781–1785 rakennetun uuden runkohuoneen myötä eräänlaiseksi kuorirakennukseksi. [47]
Tuuloksen kirkko 1510–1540 Pyhä Birgitta? K K – – [48]
Tyrvännön sakaristo 1500-luvun alku tuntematon Kp – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [49]
Urjalan sakaristo 1520–1540 tuntematon K – – – Keskiaikainen hanke hiipui sakariston valmistuttua. [50]
Vanajan kirkko 1495–1510 tuntematon Kp K K – [51]

Karjala

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Marian kirkko (Vehkalahden kirkko, Hamina) 1430–1470 Neitsyt Maria? Kp Kp p – Kirkko muutettiin tyyliltään uusklassiseksi vuoden 1821 palon jälkeen, ja sen tunnistaa keskiaikaiseksi vain muutamista yksityiskohdista. [52]
Viipurin dominikaanikirkko 1480–1490 Neitsyt Maria ja kaikki enkelit ? r ? – raunio [53]
Viipurin fransiskaanikirkko 1495–1520 tuntematon ? p ? – ei jäljellä maanpäällisiä osia [54]
Viipurin kaupunginkirkko 1435–1445 Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi p r p – Keskiaikainen hahmo tunnetaan huonosti muutosten, purkamisten ja tuhojen takia. [55]
Virolahden sakaristo 1500–1530 tuntematon; mahdollisesti Pyhät Bartolomeus ja Katariina K – – – Muun muassa taloudellisista syistä kivikirkkohanke ei toteutunut lukuun ottamatta sakaristoa. [56]

Pohjanmaa

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Alatornion kirkko 1496–1513?
noin 1550?		 Pyhä Johannes Kastaja Kp Kp p – Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko, keskiaikaisia muureja säilynyt osana vuosina 1794–1797 rakennettua uutta kirkkoa [57]
Isonkyrön vanha kirkko 1513–1533 Pyhä Laurentius? K K K – Vuosina 1991 ja 1999–2000 tehtyjen puulustotutkimusten ansiosta kirkko on Suomen varmimmin ja tarkimmin ajoitettuja keskiaikaisia rakennuksia. [58]
Kaarlelan kirkko (Kokkola) 1500–1530 Pyhä arkkienkeli Mikael? Pyhä Katariina? p Kp p – Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1788–89.[12] [59]
Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko 1520–1553 Pyhä arkkienkeli Mikael K K – – Pohjoisin alkuperäisasussaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko Suomessa. 1700-luvun tiedon perusteella kirkon varmana rakentamisajankohtana on pidetty vuotta 1520, mutta vuoden 2003 puulustotutkimuksen perusteella vuosi 1520 saattaa merkitä kivikirkon rakentamispäätöksen aikaa. Sakaristo olisi muurattu noin 1530 ja runkohuone 1551–1553. [60]
Pyhän Marian kirkko (Vaasa) 1500–1520 Neitsyt Maria p r p r [61]
Närpiön kirkko 1550–1555 Pyhä Risti, Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi ? Kp ? – [62]
Pedersören kirkko 1510–1520 Pyhä Pietari? Kp Kp p K Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1787–1795[12] [63]
Vöyrin sakariston raunio 1519–1522 Pyhä Margareta? Pyhä Jaakob? p – – – Keskiaikaisen kivisakariston raunio on nykyisen puukirkon pohjoissakaran alla [64]

Satakunta

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Huittisten kirkko noin 1500 Pyhä Katariina Aleksandrialainen p Kp – – Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1793 ja 1860.[12] Keskiaikaisesta kirkosta on jäljellä vain runkohuoneen itäosa. [65]
Kokemäen sakaristo 1500–1540 tai 1540–1560 Neitsyt Maria K – – – Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [66]
Köyliön kivisakaristo 1500-luvun alku Pyhä Henrik? p – – – Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, jonka jäänteet saattavat sijaita hiukan pohjoiseen nykyisen 1752 rakennetusta puukirkosta. [67]
Lempäälän kirkko 1502–1505 Pyhä Maria Magdalena ja Pyhä Birgitta Kp Kp ? – muutettiin ristikirkoksi 1806 ja lopullisesti 1835–1838[68][12] [68]
Loimaan sakaristo 1500–1560 tuntematon p – – – Keskiaikaisesta kirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka purettiin 1751 uuden kirkon rakentamisen yhteydessä. Sakariston sijainti on joutunut unohduksiin. [69]
Messukylän vanha kirkko (Tampere) 1510–1530 Pyhä arkkienkeli Mikael K Kp Kp – Keskiaikainen työ jäi kesken, eikä esimerkiksi päätyjä muurattu ylös asti kivestä. [70]
Nokian kartanokappeli 1505–1529 tuntematon – p – – raunio [71]
Rauman fransiskaanikirkko 1515–1520 Pyhä Risti K K – – [72]
Rauman entinen kaupunginkirkko 1495–1505 tuntematon r r – – raunio [73]
Sastamalan kirkko 1497–1505 Neitsyt Maria K K – – Tyylipiirteiden lisäksi ajoituksen vahvistaa puulustotutkimus ensimmäisen sakariston alkuperäisestä jalashirrestä. Mänty on kaadettu syksyllä 1496 tai keväällä 1497. [74]
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1506–1516 Pyhä Olavi K K K – Tulipalo tuhosi kirkon 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olleen sisustuksen 1997, jonka jälkeen se rakennettiin uudelleen. [75]
Ulvilan kirkko 1495–1510 Pyhä Olavi K K K – Rakennuksen ajoituksen varmistavat rakennuksen piirteet, kirjalliset lähteet ja laaja puulustotutkimus. [76]
Vesilahden sakaristo 1485–1500 Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali Kp p – – Kirkkohankkeesta toteutui sakaristo ja osittain runkohuone, jonka kivet purettiin 1839 kirkkomaan kiviaitaa varten. [77]

Savo

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Savilahden kivisakasti 1520–1560 Pyhä arkkienkeli Mikael Kp – – – Kirkkohankkeesta toteutunut sakaristo oli lähes raunio 1800-luvun lopulla. Se sai nykyisen uusgoottilaisen hahmonsa 1900–1901. [78]

Uusimaa

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Espoon tuomiokirkko 1485–1490 Evankelista Matteus p Kp p – Hiekkasen mukaan rakennuksen tyylipiirteet ja puulustoanalyysi osoittavat yksiselitteisesti, että kirkko muurattiin vuosien 1485 ja 1490 välissä.[79] Se on laajennettu ristikirkoksi 1821–1823.[12] [79]
Inkoon kirkko 1430–1520 Pyhä Nikolaus K K p – Runkohuone rakennettiin kolmessa vaiheessa, joista viimeisin synnytti nykyisen kirkkorakennuksen. [80]
Karjaan kirkko 1465–1470 tuntematon K K K – [81]
Kirkkonummen kirkko 1400–1490 Arkkienkeli Mikael? p Kp ? – Keskiaikaisen, tiilisen runkohuoneen osia on jäljellä kirkon itäsakarassa. [82]
Lohjan Pyhän Laurin kirkko 1470–1490 Pyhä Laurentius K K K – Rakentamisajankohta selvitettiin vuoden 2003 laajassa dendrokronologisessa tutkimushankkeessa. [83]
Pernajan kirkko 1410–1445 Arkkienkeli Mikael ja Pyhä Erik K K K – Pernajan mestari käytti samaa päädyn tiilikoristelua muissakin Itä-Uudenmaan kirkoissa. Ajoitus perustuu puulustotutkimuksiin. [84]
Pohjan kirkko 1475–1480 Neitsyt Maria Kp K p – [85]
Porvoon tuomiokirkko 1414–1450 Neitsyt Maria? ja/tai Pyhä Enevaldus? K K K – [86]
Pyhtään kirkko 1462 Pyhä Henrik K K Kp – Runkohuoneen ankkurihirret on puulustoanalyysin mukaan kaadettu joko syksyllä 1461 tai keväällä 1462. [87]
Sipoon vanha kirkko 1450–1454 Pyhä Sigfrid K K K – [88]
Siuntion kirkko 1460–1489 Pyhä Pietari p K p [89]
Tenholan kirkko 1460–1480 tuntematon K K Kp – [90]
Vantaan Pyhän Laurin kirkko 1450-luku Pyhä Laurentius p K K – Kirkon rakentamisajankohtana pidettiin pitkään 1490-lukua, valtaneuvos Gregers Matinpojan kirkolle 1494 antaman testamenttilahjoituksen perusteella.[91] Hiekkasen ajoituksen pohjana ovat muista Pernajan mestarin kirkoista tehdyt dendrokronologiset tutkimukset.[92] [93]
Vihdin vanha kirkko 1500–1520 Pyhä Birgitta? Pyhä Bartolomeus? r r – – raunio [94][95]

Varsinais-Suomi

Kirkko Rakennettu Suojeluspyhimykset S R A T Huomautuksia Lähde
Halikon kirkko 1460–1475 Pyhä Birgitta? Kp Kp p – Kirkko on uusittu sisältä täysin, kun kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1813–1815.[12] [96]
Pyhän Katariinan kirkko 1440–1450-luku Pyhä Katariina Aleksandrialainen K K K – Kirkon nimi oli vuoteen 1991 saakka Kaarinan kirkko.[97] [98]
Kalannin kirkko 1430–1450 Neitsyt Maria ja Pyhä Olavi K K K K [99]
Kemiön kirkko 1460-luku
valmistunut 1469		 Neitsyt Maria ja Pyhä Andreas K K Kp – [100]
Kiskon sakaristo 1510–1530 tuntematon Kp – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo. [101]
Korppoon kirkko 1430–1440-luku Pyhä arkkienkeli Mikael K K K K [102]
Laitilan kirkko 1460–1483 Pyhä arkkienkeli Mikael K K K K Ajoitus perustuu tyylipiirteisiin ja historiatietoihin. [103]
Lemun kirkko 1460–1480 Pyhä Olavi K K K – [104]
Liedon kirkko 1470–1480-luku Pyhä Pietari K K K – [105]
Maarian kirkko 1440-luku Neitsyt Maria ja Pyhä Dionysius K K K K [106]
Marttilan sakaristo 1500–1540 Pyhä Martinus p – – – Kivisakariston raunio löytyi vuonna 1937. [107]
Maskun kirkko 1490–1510 Pyhä Johannes Kastaja K K K – [108]
Mynämäen kirkko 1425–1440 Pyhä Laurentius ja pyhä Erik K K K K [109]
Naantalin kirkko 1480-luku Kaikkein pyhin Vapahtaja(?), Neitsyt Maria, Pyhä Johannes Kastaja, Pyhä Anna ja Pyhä Birgitta K,r K – – Ennen Hiekkasen tutkimuksia on pidetty varmana, että kivikirkko olisi rakennettu ennen luostarin vihkimisseremoniaa vuonna 1462.[110][111] Luostarin vihkimisdokumentissa 1462 mainitaan kuitenkin, että rakennustyöt jatkuivat edelleen.[111] [111]
Nauvon kirkko 1430–1450 Pyhä Olavi? K K K – [112]
Nousiaisten kirkko 1420–1430-luku Neitsyt Maria ja Pyhä Henrik K K K – Iikka Kronqvist, joka muodosti toista maailmansotaa edeltävänä aikana käsityksen Suomen keskiaikaisten kirkkojen ajoituksesta,[113] ja hänen tutkimuksiinsa nojautuva Lars-Ivar Ringbom olivat ajoittaneet kivikirkon rakentamisen vuosille 1286–1290.[114] [115]
Paraisten kirkko 1440- tai 1450-luku tuntematon K K K – [116]
Perniön kirkko 1460–1480 Pyhä Laurentius K K K – [117]
Perttelin kirkko 1500–1520 Pyhä Bartolomeus Kp K – – [118]
Piikkiön kivisakaristo 1500–1560 tuntematon p – – – Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui sakaristo, joka myöhemmin purettiin. Sakariston mahdollisten jäänteiden sijaintia ei tiedetä. [119]
Pöytyän sakaristo 1500–1560 Pyhä arkkienkeli Mikael? p – – – Kivisakaristo purettiin ehkä 1805. Sen sijaintia ei tiedetä. [120]
Raision kirkko 1500–1520 Pyhä Martti (Martinus Toursilainen) K K K K Markus Hiekkasen mukaan kirkko on muurattu 1500-luvun jompanakumpana ensimmäisenä vuosikymmenenä,[121] eikä 1300-luvun alussa, kuten aikaisemmin on päätelty.[122] [121]
Ruskon kirkko 1510–1530 Pyhä Maria Magdalena K K – – [123]
Rymättylän kirkko 1510-luku Pyhä Jaakob vanhempi K K K – Ennen Hiekkasen ajoituksia 1500-luvun alkuun kirkko oli ajoitettu 1300-luvulle (sakaristo 1300 luvun loppu, runkohuone 1300-luvun jälkipuolisko tai 1400-luvun alku) tyylipiirteisiin ja Kronqvistin tutkimuksiin pohjautuen.[124] [125]
Salon kappelikirkko 1500–1520 Pyhä Anna p p p Huonoon kuntoon joutunut kirkko purettiin 1830–1832 ja kivet käytettiin Salo-Uskelan 1832 rakennettuun kirkkoon. [126]
Sauvon kirkko 1460–1472 Pyhä Clementius K K K Kalkkimaalausteksti kuori-ikkunan ympärillä ajoittaa kirkon vuoteen 1472. Vuosi tarkoittaa todennäköisesti rakentamisen huipennusta. [127]
Taivassalon kirkko 1425–1440 Pyhä Risti K K K – [128]
Turun dominikaanikirkko 1430-luku Pyhä Olavi ? p ? ? Kirkosta ei ole löydetty varmasti tunnistettuja arkeologisia jäännöksiä. [129]
Turun Koroisten kirkko 1266–1286? tai 1400-luvun loppu – 1500-luvun alku? Neitsyt Maria – p – – Kivikirkkohankkeesta on löydetty kolmen seinän perustukset. [130]
Turun tuomiokirkko Kivikirkon varhaisimmat vaiheet: 1300-luvun loppu (Drake) tai 1400–luvun alku (Hiekkanen)[131] Neitsyt Maria ja Pyhä Henrik K K Kp K Henrik Gabriel Porthanin ajoilta 2000-luvun alkuun tutkijat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen tuomiokirkko varhaisessa hahmossa muurattiin 1200-luvun lopussa. Maunu I:n aikana vuonna 1300 vihitty kirkko oli kuitenkin todennäköisesti puinen.[132][131] Knut Draken mukaan vanhimmat kivirakennuksen piirteet ajoittuvat 1300-luvun jälkipuoliskolle, jolloin tiilisen runkohuoneen varhaisimmat osat muurattiin harmaakivestä. Hiekkanen olettaa kivikirkon aloitetun vieläkin myöhemmin, 1400-luvun alussa.[131] Tämän jälkeen kirkko on rakennettu monessa eri vaiheessa. [133]
Vehmaan kirkko 1425–1440 Pyhä Margareta K K K K [134]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Hiekkanen, s. 8.
  2. ↑ Dosentti Markus Hiekkanen: Tuli on koetellut keskiaikaisia kivikirkkoja Kirkon tiedotuskeskus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.2.2016.
  3. ↑ Hiekkanen, s. 19.
  4. ↑ a b Immonen, Visa: Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus (PDF) Tieteessä tapahtuu. toukokuu 2004. Arkistoitu 29.8.2006. Viitattu 6.5.2009.
  5. ↑ a b c Hiekkanen s. 363–364
  6. ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The mortar from the nave of the church of Eckerö has been dated by Ringbom and Remmer (1995; in 2 CO2 fractions only) and re-dated by Ringbom et al. (2006). The first fractions of 8 samples yielded the average age 718 ± 25 BP, corresponding to AD 1270–1290 (68.2% confidence level).") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. ↑ a b Hiekkanen s. 367–369
  8. ↑ Heinemeier, Jan & Ringbom, Åsa et al.: Succesful AMS 14C dating of non-hydraulic lime mortars from the medieval churches of the Åland islands, Finland (PDF) (Dendrochronological analysis of the timber provides clear results for the different building units. Oldest is the sacristy from the AD 1440s, followed by the nave ~1450, the porch in the 1450s, and the tower in 1467. – – The first fractions thus provide a highly conclusive mortar date of AD 1440–1465, in perfect agreement with dendrochronology (~AD 1450) for the nave) Radiocarbon, vol 52, Nr1. 2010. University of Arizona. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Ringbom, Åsa: Finströms kyrka (Denna gång är det snarare arkeologiska artefakter och historiska källor än naturvetenskap som tyder på att en första stenkyrka i Finström, utan valv och med en lägre sakristia, uppfördes ungefär samtidigt som övriga moderkyrkor i landskapet, i slutet av 1200-talet. Till detta hör att man inne i stensakristian påträffade en stor myntskatt, nedlagd någon gång på 1280-talet. Det är här viktigt att notera att nedre delen av sakristian är murad i förband med långhusets nordvägg, och att myntskatten därmed tillhör den första stenkyrkan. Tyvärr förstod man inte att ta murbruksprover vare sig från grunden i långhus eller i sakristia i samband med utgrävningen 1969-70.) Kyrkor.ax. Viitattu 15.3.2016. (ruotsiksi)
  10. ↑ a b Hiekkanen s. 373
  11. ↑ Ringbom, Åsa: Föglö kyrka ("Långhuset utgjorde kyrkans äldsta parti, sannolikt från 1300-talet. Sakristia, vapenhus och västtorn tillfogades senare. Gåtfullt är det smalare koret, där myntfynd från 1300-talet antyder att det tillhör samma byggnadsskede som långhuset.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
  12. ↑ a b c d e f g h i Knapas, Marja Terttu: Keskiajan kivikirkot kertovat pitkään jatkuneesta asutuksesta rakennusperinto.fi. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 7.3.2016.
  13. ↑ a b Hiekkanen s. 377
  14. ↑ Heinemeier, Jan & Ringbom, Åsa et al.: Succesful AMS 14C dating of non-hydraulic lime mortars from the medieval churches of the Åland islands, Finland (PDF) (Only 1 timber log, a wall plate integrated in the wall, appeared to be part of the original, medieval construction. It was felled some time shortly after 1450. In this case, mortar dating was the only possible way to resolve the chronology. In this case, 3 age profiles of mortars from the nave provided reliable CI dates (Figure 5) and one of them is especially reliable because it shows no limestone contamination at all. The combined calibration of the first CO2 fractions suggests the age AD 1435–1455, in excellent agreement with the dendrochronological date of the wall plate.) Radiocarbon, vol 52, Nr1. 2010. University of Arizona. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  15. ↑ a b c d Hiekkanen s. 380
  16. ↑ Ringbom, Åsa: Hammarlands kyrka ("Den första stenkyrkan uppfördes under andra hälften av 1200-talet. Välvningen fullbordades något senare.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Lindroos et al.: Mortar Dating using AMS 14C and sequential dissolution: Examples from medieval, non-hydraulic lime mortars from the Åland Islands, SW Finland (PDF) ("The profiles suggest that there are mortars from the second half of the 13th century in the nave, and the nave seems to be a few decades older than the tower.") kyrkor.aland.fi. Viitattu 5.5.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Hiekkanen s. 389
  19. ↑ a b Hiekkanen s. 393
  20. ↑ Ringbom, Åsa: Kumlinge kyrka ("Murbruksanalys från den ursprungliga, brandskadade, östra gaveln och ytterligare en dendrokronologiskt daterad trästock visar att denna stenkyrka på Kumlinge troligen härstammar från 1300-talet. Interiören har inte genomgått större förändringar. Dock har kyrkans fönster redan tidigt omgrupperats, troligen redan i samband med den sekundära välvningen. Murbruket i västgaveln ovanför valvnivå ger en datering till ca 1430-talet, medan tegelvalvet är något decennium yngre. Ännu har inte tillräckligt många murbruksprover analyserats från tegelvalven, men å andra sidan ger murbruk, inkapslade träflisor och grässtrån alla överensstämmande dateringar till ca 1440-50, vilket är förvånande tidigt.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
  21. ↑ a b Hiekkanen s. 399
  22. ↑ Ringbom, Åsa: Kökars kyrka ("Utgrävningarna tyder också på att den första stenkyrkan på platsen troligen uppfördes under senare delen av 1300-talet, möjligen ännu tidigare.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
  23. ↑ Hiekkanen s. 406–407
  24. ↑ Hiekkanen s. 401–402
  25. ↑ a b Hiekkanen s. 411
  26. ↑ Ringbom, Åsa: Saltviks kyrka ("Ca 1270-1296 uppfördes det rektangulära långhuset med sakristian.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
  27. ↑ a b Hiekkanen s. 416
  28. ↑ Ringbom, Åsa: Sunds kyrka ("Den första stenkyrkan i Sund, långhuset, uppfördes under perioden 1250–1275. Åldern har bestämts med hjälp av murbruks datering, och den stämmer överens med dendrokronologisk analys av krucifixet och tillhörande sörjande Maria.") Kyrkor.ax. Viitattu 6.3.2016. (ruotsiksi)
  29. ↑ Hiekkanen s. 597
  30. ↑ Ringbom, Åsa: Vårdö ("Att Vårdö kapellförsamling erhöll sin stenkyrka på 1470-talet visas bl.a. av dendrokronologisk analys av det norra remstycket.") Ålands kyrkor. Arkistoitu 23.6.2007. Viitattu 7.5.2009. (ruotsiksi)
  31. ↑ Hiekkanen s. 420
  32. ↑ Hiekkanen s. 278–279
  33. ↑ Hiekkanen s. 285
  34. ↑ Raatikainen, Tanja: Tiiliä tulkitsemassa – Hattulan Pyhän Ristin kirkon muuraaminen keskiajalla (pdf) (Ajoitus vuosiin 1472–1490 s. 117) Lisensiaatin tutkielma. Helmikuu 2012. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Viitattu 9.3.2016.
  35. ↑ Hiekkanen s. 293
  36. ↑ Hiekkanen s. 296–297
  37. ↑ Hiekkanen s. 304–305
  38. ↑ Hiekkanen s. 308–309
  39. ↑ Hiekkanen s. 312–313
  40. ↑ Hiekkanen s. 316–317
  41. ↑ Hiekkanen s. 302–303
  42. ↑ Hiekkanen s. 318–319
  43. ↑ Hiekkanen s. 322–323
  44. ↑ Hiekkanen s. 326–327
  45. ↑ Hiekkanen s. 330–332
  46. ↑ Hiekkanen s. 334–339
  47. ↑ Hiekkanen s. 340–341
  48. ↑ Hiekkanen s. 344–347
  49. ↑ Hiekkanen s. 348–349
  50. ↑ Hiekkanen s. 350–351
  51. ↑ Hiekkanen s. 354–356
  52. ↑ Hiekkanen s. 540–541
  53. ↑ Hiekkanen s. 544–545
  54. ↑ Hiekkanen s. 546–547
  55. ↑ Hiekkanen s. 548–549
  56. ↑ Hiekkanen s. 552–553
  57. ↑ Hiekkanen s. 494–495
  58. ↑ Hiekkanen s. 498–501
  59. ↑ Hiekkanen s. 504–506
  60. ↑ Hiekkanen s. 508–510
  61. ↑ Hiekkanen s. 512–515
  62. ↑ Hiekkanen s. 516–517
  63. ↑ Hiekkanen s. 520–522
  64. ↑ Hiekkanen s. 526–527
  65. ↑ Hiekkanen s. 220–221
  66. ↑ Hiekkanen s. 224–225
  67. ↑ Hiekkanen s. 228–230
  68. ↑ a b Hiekkanen s. 232–235
  69. ↑ Hiekkanen s. 236–237
  70. ↑ Hiekkanen s. 238–239
  71. ↑ Hiekkanen s. 242–244
  72. ↑ Hiekkanen s. 246–249
  73. ↑ Hiekkanen s. 252–255
  74. ↑ Hiekkanen s. 256–258
  75. ↑ Hiekkanen s. 260–263
  76. ↑ Hiekkanen s. 266–269
  77. ↑ Hiekkanen s. 270–271
  78. ↑ Hiekkanen s. 534–535
  79. ↑ a b Hiekkanen s. 428–429
  80. ↑ Hiekkanen s. 432–433
  81. ↑ Hiekkanen s. 436–437
  82. ↑ Hiekkanen s. 440–443
  83. ↑ Hiekkanen s. 444–445
  84. ↑ Hiekkanen s. 450–451
  85. ↑ Hiekkanen s. 454–455
  86. ↑ Hiekkanen s. 458–459
  87. ↑ Hiekkanen s. 464–465
  88. ↑ Hiekkanen s. 470–473
  89. ↑ Hiekkanen s. 476–477
  90. ↑ Hiekkanen s. 480–481
  91. ↑ Knapas, Marja Terttu (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Tutkielmia kirkon historiasta, s. 42. Vantaa: Vantaan seurakunnat, 1994. ISBN 9789529054220
  92. ↑ Juusela, Pauli: Pyhän Laurin kirkko nousi nopeasti Vantaan Lauri. 5.8.2010. Vantaan seurakunta. Arkistoitu 28.9.2011. Viitattu 10.3.2016.
  93. ↑ Hiekkanen s. 484–485
  94. ↑ Pyhän Birgitan kirkko vihdinseurakunta.fi. Viitattu 13.6.2024.
  95. ↑ Hiekkanen s. 488–489
  96. ↑ Hiekkanen s. 54–55
  97. ↑ Kirkko ja me 26.11.2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
  98. ↑ Hiekkanen s. 142–145
  99. ↑ Hiekkanen s. 58–59
  100. ↑ Hiekkanen s. 64–65
  101. ↑ Hiekkanen s. 68–69
  102. ↑ Hiekkanen s. 70–73
  103. ↑ Hiekkanen s. 76–78
  104. ↑ Hiekkanen s. 80–82
  105. ↑ Hiekkanen s. 84–85
  106. ↑ Hiekkanen s. 88–91
  107. ↑ Hiekkanen s. 94–95
  108. ↑ Hiekkanen s. 98–99
  109. ↑ Hiekkanen s. 102–103
  110. ↑ Lilius et al. 1972 s. 85
  111. ↑ a b c Hiekkanen s. 106–112
  112. ↑ Hiekkanen s. 116–117
  113. ↑ Hiekkanen, Markus: Keskiaika (PDF) (s. 13) Genos. Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto. Arkistoitu 9.6.2007. Viitattu 7.10.2009.
  114. ↑ Riska, Tove: Suomen kirkot 2, Mynämäen rovastikunta, s. 223. Helsinki: K. F. Puromiehen kirjapaino Oy, 1961.
  115. ↑ Hiekkanen s. 120–121
  116. ↑ Hiekkanen s. 126–129
  117. ↑ Hiekkanen s. 132–133
  118. ↑ Hiekkanen s. 136–138
  119. ↑ Hiekkanen s. 140–141
  120. ↑ Hiekkanen s. 148–149
  121. ↑ a b Hiekkanen s. 152–153
  122. ↑ Lilius et al. 1972 s. 128
  123. ↑ Hiekkanen s. 156–157
  124. ↑ Lilius & al. 1972 s. 163, 200
  125. ↑ Hiekkanen s. 160–161
  126. ↑ Hiekkanen s. 166–168
  127. ↑ Hiekkanen s. 170–171
  128. ↑ Hiekkanen s. 176–177
  129. ↑ Hiekkanen s. 180–183
  130. ↑ Hiekkanen s. 184–186
  131. ↑ a b c Hiekkanen s. 191–195
  132. ↑ Drake, Knut: Knut Draken aliokirjoitus: Turun tuomiokirkko oli alun perin puinen Turun sanomat. 12.12.2003. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 13.3.2016.
  133. ↑ Hiekkanen s. 188–195
  134. ↑ Hiekkanen s. 212–215

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen keskiaikaiset kivikirkot.

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!