Tokaj sijaitsee Unkarin koillisosassa. Se muodostaa kolmion muotoisen alueen, jossa sivut kulkevat AbaújszántóstaTokaj’iin ja Tokaj’sta Slovakian rajalle Sátoraljaújhelyyn. Tahrat sijaitsevat Zemplénvuorten esikukkuloilla paikassa, jossa pustan aro tuo kesälämpöä rinteille.[1]
Tokajissa on kokonaisuudessaan noin 5 500 hehtaarin verran viinitarhoja. Siihen kuuluu 27 kaupunkia ja kylää.[1]
Historia
Tokajin alueella on ollut asutusta ainakin neoliittiselta kaudelta lähtien. Unkarilaisia heimoja alkoi tulla alueelle 800-luvun lopulla. Viiniä alettiin viljellä viimeistään 1100-luvulla. Viini tuotiin alueelle idästä. Sen toivat mahdollisesti kabarit, jotka asettuivat Karpaateille unkarilaisten naapuriin 800- tai 900-luvulla.[2]
Tokaji-valkoviiniä alettiin tuottaa osmanien aikakaudella. TransilvanialainenRákóczien suku nousi valtaan 1600-luvun alussa. Tokajin alueen viinit toivat suvulle vaurautta, ja György II Rákóczi taisteli viinin avulla jopa Unkarin itsenäisyydestä. Hän tarjosi viiniä euroopan kuninkaallisille, kuten Ludvig XIV:lle.[2]
Tokajin vauraus oli suurimmillaan 1700-luvulla, kun viiniä alettiin viedä myös Venäjälle ja Puolaan.lähde? Viinin suosion ansiosta Tokajiin alkoi muuttaa myös paljon ihmisiä lähialueilta, slovakkeja, ruteeneja ja makedoniankreikkalaisia. Tokaji oli vuonna 1780 Unkarin tiheimmin asuttu alue.[2]
Puolan jako vuonna 1795 suisti alueen talouden rappioon. Tämän jälkeen on seurannut vielä kaksi suurta takaiskua, kun ensin vuonna 1885 viinikirvaepidemia saavutti Tokajin ja tuhosi suuren osan sadosta ja sitten vuonna 1920 Unkari menetti Trianonin rauhansopimuksessa kaksi kolmasosaa alueestaan, mikä merkitsi kotimaanmarkkinoiden pienenemistä.
Toisen maailmansodan jälkeen Tokajin tilanne oli erityisen huono, sillä Holokausti oli hävittänyt juutalaiset alueelta ja kommunistihallitus lakkautti aristokraattisten ja porvarien yksityisomistukset.[2] Tokajin viinien laatu ja maine kärsivät, mutta vuodesta 1990 lähtien alueelle on jälleen suunnattu lisää varoja.
