Thelpusan kaupunki sijaitsi Arkadian länsiosassa Ladon (nyk. Ládonas) -joen itärannalla.[2] Se oli rakennettu korkealle kukkulalle, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä pohjoiseen nykyisestä Toumpítsin kylästä.[1][4][6] Kaupungin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi kukkulan korkein huippu. Alempi kaupunki levittäytyi kukkulan rinteisiin erityisesti länteen ja lounaaseen päin.[6][7]
Thelpusan kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Telfusia (Τελφουσία). Sen kooksi on arvioitu noin 275 neliökilometriä.[1] Alue rajautui pohjoisessa Psofiin alueeseen, etelässä Heraian alueeseen, lännessä Eliihin ja Pisatiihin, ja idässä Kleitorin ja Theisoan alueisiin sekä Arkadian Tripoliihin.[2]
Thelpusan alueella sijaitsi useita pienempiä asutuksia. Kuvatessaan reittiä Psofiista Thelpusaan Pausanias kertoo ensin pian näiden kahden kaupunkivaltion rajan ylitettyään ylittäneensä Arsen-joen ja sitten 25 stadionia myöhemmin saapuneensa Kaus-nimiseen kylään. Se sijaitsi nykyisen Voútsisin kylän paikalla. Sieltä oli Thelpusaan 6,5 kilometriä, Pausaniaan mukaan 40 stadionia.[1][2] Toinen Thelpusan alainen asutus oli Onkeion, joka sijaitsi siitä noin kaksi kilometriä etelään mahdollisesti nykyisen Toumpítsin paikalla.[1][2] Alueella sijaitsi myös Stratos-niminen linnoitus, jota ei ole paikannettu.[1]
Historia
Thelpusan kaupunki oli olemassa ainakin arkaaiseltaroomalaiselle kaudelle,[3][4] mutta se on saattanut olla olemassa jo paljon aiemmin.[6] Kaupungin sanottiin saaneen nimensä nymfistä, joka oli Ladon-joen jumalan tytär. Nymfi edusti oletettavasti pientä virtaa, joka virtasi kaupungin eteläpuolella sen alempien osien halki ja laski Ladoniin.[2][6]
Thelpusa saattoi olla azanien kaupunki, mutta tätä ei tunneta varmuudella.[1] Kaupunki saattoi kuulua peloponnesolaisliittoon. Myöhemmin se kuului Arkadian liittoon[1] ja sittemmin Akhaian liittoon.[6][2] Kaupungin nimestä esiintyy useita eri muotoja, Thelpusan ja Thelfusan lisäksi myös muun muassa Thalpusa (Θάλπουσα) ja Thelfoisa (*Θέλφοισα).[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin muun muassa etnonyymejä Thelpūsios (Θελπούσιος) ja Telfūsios (Τελφούσιος).[2]
Thelpusa löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][10] Rahojen kuvituksessa esiintyvät Demeter Erinys ja Apollon.[1]Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin yksi.[11]
Pausanias vieraili Thelpusassa 100-luvulla jaa., ja tuolloin se oli lähes autiona.[2] Arkeologisten löytöjen perusteella kaupunki oli olemassa vielä ainakin 300-luvulla,[6] ja HierokleenSynekdemoksen mukaan 400/500-luvulla; siinä kaupunki esiintyy nimimuodolla Tharpusa (Θάρπουσα).[6][12]
Keskiajalta lähtien ja vielä 1900-luvun alkupuolella antiikin aikaisen kaupungin lähellä sijaitsi kylä nimeltä Vánaina (Βάναινα).[2][6] Se nimettiin antiikin aikaisen kaupungin mukaan nimelle Thélpousa (Θέλπουσα) vuonna 1927.[13] Nykyisin kylää ei ole enää olemassa.[14] Thelpusan arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvulla, ja paikalla on suoritettu joitakin kaivauksia, mutta ei järjestelmällisesti.[6]
Rakennukset ja löydökset
Thelpusan kaupungista on löydetty paljon hajanaisia jäänteitä erityisesti alemman kaupungin alueelta. Merkittävin löydös on suurikokoinen agora, jonka koko oli noin 130 × 120 metriä. Se oli rakennettu keinotekoiselle tukimuurin tukemalle pengertasanteelle, ja sitä ympäröivät stoat kaikilta neljältä sivulta. Eteläsivun stoan koko oli noin 78 × 7 metriä. Kokonaisuus ajoitetaan 300-luvulla eaa.[1] Agora sijaitsi alun perin kaupungin keskellä, mutta Pausaniaan aikana kaupunki oli pienentynyt ja agora oli kaupungin laidalla.[2] Thelpusan akropoliilta ei ole löydetty merkittäviä rakennuksia. Kaupunki oli ympäröity muurein, joista on säilynyt joitakin jäänteitä.[1]
Pausanias näki kaupungissa Asklepiokselle omistetun temppelin sekä kahdelletoista jumalalle omistetun temppelin, joista viimeksi mainittu oli raunioina.[2][15] Pausanias mainitsee myös kaksi temppeliä, jotka sijaitsivat Thelpusan läheisyydessä. Toinen niistä sijaitsi kaupungin yläpuolella ja toinen alapuolella. Yläpuolella sijainnut temppeli oli omistettu Demeter Eleusinialle, ja siellä oli Demeterin, Persefonen ja Dionysoksen kivestä veistetyt patsaat. Sen on arveltu sijainneen lähellä nykyistä Spátharisin kylää.[2][15]
Myös kaupungin alapuolinen temppeli oli omistettu Demeterille epiteetillä Erinys. Tähän temppeliin viittaavat myös Lykofron ja Kallimakhos.[16] Se sijaitsi paikassa nimeltä Onkeion, jota Apollonin pojan Onkioksen eli Onkoksen kerrottiin kerran hallinneen.[2][17] Tämän temppelin alapuolella Ladonin rannalla sijaitsi Apollon Onkaiateen temppeli. Vastakkaisella rannalla sijaitsi Asklepioksen temppeli, jossa oli tämän hoitajaksi sanotun Trygonin hauta.[2]
Huomattavin kaupungista säilynyt muinaisjäänne ovat roomalaisaikaiset rauniot, joita kutsutaan usein ”roomalaiseksi muistomerkiksi”, ja jotka paikan päällä on merkitty roomalaiseksi kylpyläksi. Niiden koko on noin 11 × 5,5 metriä. Rakennuksen seinää on säilynyt useiden metrien korkeudelta.[2][6][18] Kaupungin paikan lounaiskulmassa on Pyhälle Johannekselle (Ágios Ioánnis) omistetun varhaisbysanttilaisen kirkon rauniot. Kirkko on ajoitettu 400- tai 500-luvulle. Kirkon paikalta on löydetty antiikin aikaisen rakennuksen perustukset ja pylväiden osia. Paikkaa on arveltu samaksi, jossa Thelpusan Asklepioksen temppeli sijaitsi.[2][6][19]
Kaupungin paikasta alajuoksulle päin on Pyhälle Athanasiokselle omistetun kirkon rauniot, joiden luota William Martin Leake löysi pylväiden osia. Nykyisen Toumpítsin kylän eli antiikin Onkeionin lähellä joenmutkan muodostamassa niemessä on keinotekoisen oloinen kumpu, joka on oletettavasti Trygonin hauta. Näin toinen Asklepioksen temppeli olisi sijainnut nykyisessä Toumpítsissa.[2] Temppeli ajoitetaan 500- tai 400-luvulle eaa.[1]
Kaupunkivaltion alueella oli lukuisia muitakin kaupungin ulkopuolisia pyhäkköjä. Eräs oli Kauksen kylässä tien vieressä sijainnut Asklepios Kausioksen temppeli.[1][2]
Lähteet
↑ abcdefghijklmnoHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”300. Thelpousa”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1(englanniksi)
↑ abcdefghijklmnopqrstuSmith, William: ”Thelpusa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
