Tämä artikkeli käsittelee ammattiliittoa. Suomen Teollisuusliitto (1920–1975) oli työnantajien etujärjestö. Teollisuusliittoperiaate on ammatillisen järjestäytymisen muoto, jossa työpaikan kaikki työntekijät kuuluvat samaan liittoon.
Teollisuusliitto muodostui kolmen ammattiliiton yhdistyessä. Metallityöväen Liitto päätti osaltaan yhdistymisestä sekä muutti sääntönsä ja nimensä Teollisuusliitoksi ylimääräisessä liittokokouksessaan 17.–18. toukokuuta 2017.[2]TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto päätti valtuustonsa kokouksessa 17. toukokuuta 2017 lakkauttaa liiton toiminnan vuoden 2017 loppuun mennessä ja että sen ammattiosastot hakevat Teollisuusliiton jäseniksi vuoden 2018 alusta lukien.[2][3]Puuliitto päätti lakkauttaa itsensä ja liittyä osaksi Teollisuusliittoa valtuustonsa kokouksessa 16. toukokuuta 2017.[4]
Uuden liiton yhteinen jäsenmäärä oli perustettaessa noin 226 000, joista Puuliitosta tuli noin 33 000 ja Teollisuusalojen ammattiliitosta noin 53 000 jäsentä. Metalliliiton jäsenmäärä oli noin 140 000. Yhdistyneellä liitolla oli yli 700 ammattiosastoa ja yli 9 000 luottamushenkilöä. Liittojen henkilöstömäärä oli 240. Jäsenistä oli miehiä noin 75 prosenttia; miesvaltaisin oli Metalliliitto, jossa jäsenistä 83 prosenttia oli miehiä. Puuliiton jäsenistä miehiä oli noin 77 prosenttia ja Teollisuusalojen ammattiliitossa vastaava luku oli 54.[5]
Eduskuntavaaleissa 2023 Teollisuusliitto tuki yhtä ehdokasta, SDP:n Timo Suhosta, 1 500 eurolla. Lisäksi liiton SDP:läinen jäsenyhdistys Teollisuusdemarien Opintoyhdistys ry tuki Suhosta ja Anna-Kristiina Mikkosta 3 000 eurolla kumpaakin.[7]
Presidentinvaaleissa 2024 Teollisuusliitto ei tukenut yhtäkään ehdokasta, mutta SDP:läinen jäsenyhdistys Teollisuusdemarien Opintoyhdistys ry tuki SDP:n Jutta Urpilaista 30 000 eurolla.[7][9]
Lähteet
↑Jäsenmäärät Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö. Viitattu 1.3.2022.