Suomen urheilu 2007

Suomen urheilu 2007 käsittelee vuoden 2007 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija	Urheilija	Urheilumuoto
1.	Tero Pitkämäki	Yleisurheilu
2.	Virpi Kuitunen	Maastohiihto
3.	Kimi Räikkönen	Autourheilu
4.	Hannu Manninen	Yhdistetty
5.	Teemu Selänne	Jääkiekko
6.	Pekka Koskela	Pikaluistelu
7.	Heli Jukkola	Suunnistus
8.	Marcus Grönholm	Autourheilu
9.	Minna Kauppi	Suunnistus
10.	Jussi Jääskeläinen	Jalkapallo
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin maastohiihtäjä Virpi Kuitunen ja vuoden valmentajaksi italialainen lentopallovalmentaja Mauro Berruto.^[1]

Aerobic

• FISAF-liiton maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–21.10. Belgradissa, Serbiassa Jouni Viitanen voitti ensimmäisenä suomalaismiehenä kultaa ja Juuso Väisänen saavutti pronssia. Rita Niemi saavutti naisten sarjassa hopeaa.^[2]
• FISAF-liiton Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–12.5. Lloret del Marissa, Espanjassa Rita Niemi voiti kultaa ja Jouni Viitanen saavutti pronssia.^[3]

Alppihiihto

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–18.2. Åressa, Ruotsissa Suomi sijoittui joukkuekilpailussa neljänneksi. Joukkueeseen kuuluivat Tuukka Kaukoniemi, Kalle Palander, Jouni Pellinen, Marcus Sandell, Sanni Leinonen ja Tanja Poutiainen. Palander sijoittui suurpujottelussa seitsemänneksi sekä Poutiainen suurpujottelussa ja pujottelussa 14:nneksi.^[4]
• Maailmancupissa 2006–2007 Tanja Poutiainen sijoittui yhteispisteissä seitsemänneksi ja Kalle Palander kymmenenneksi. Suurpujottelucupissa Poutiainen oli toinen.^[5]

Ammunta

• Ilma-aseiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–18.3. Deauvillessä, Ranskassa hopeaa saavuttivat Henri Häkkinen ja Hanna Etula ilmakiväärillä sekä Mira Nevansuu ilmapistoolilla.^[6]
• Ruutiaseiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–21.7. Granadassa, Espanjassa henkilökohtaisen pronssimitalin saavuttivat Henri Häkkinen vapaakiväärin täysottelussa ja Maarit Lepomäki skeetissä. Pienoiskiväärin makuuammunnan joukkuekilpailussa Marjo Yli-Kiikka, Viivi Koivu ja Hanna Etula saavuttivat pronssia.^[7]

Ampumahiihto

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–11.2. Anterselvassa, Italiassa Kaisa Mäkäräinen sijoittui yhteislähtökilpailussa seitsemänneksi ja 15 kilometrillä kahdeksanneksi.^[8]

Autourheilu

• Rallin maailmanmestaruussarjassa Fordilla ajanut Marcus Grönholm sijoittui toiseksi ja saman tallin Mikko Hirvonen kolmanneksi. Grönholm voitti Ruotsin rallin, Sardinian rallin, Akropolis-rallin, Suomen rallin ja Uuden-Seelannin rallin. Jyväskylän rallissa hän saavutti seitsemännen voittonsa, millä hän sivusi Hannu Mikkolan ennätystä. Hirvonen voitti Norjan rallin, Japanin rallin ja Walesin rallin.^[9]
• Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa Ferrarilla ajanut Kimi Räikkönen voitti mestaruuden yhden pisteen erolla McLaren-kuljettaja Lewis Hamiltoniin. Lopullinen varmistus mestaruudelle tuli 16.11. lähes neljä viikkoa kauden päättymisen jälkeen, kun Kansainvälisen autourheiluliiton vetoomustuomioistuin hylkäsi McLarenin valituksen Brasilian GP:n tuomariston päätöksestä. Räikkönen voitti kauden 17 osakilpailusta kuusi: 18.3. avausosakilpailuna ajetun Australian GP:n, 1.7. Ranskan GP:n, 8.7. Britannian GP:n, 16.9. Belgian GP:n, 7.10. Kiinan GP:n ja 21.10. päätösosakilpailuna ajetun Brasilian GP:n.^[10]

Golf

• Ammattilaisten Euroopan-kiertueella Mikko Ilonen voitti turnauksen helmikuussa Jakartassa, Indonesiassa ja elokuussa Arlandastadissa, Ruotsissa. Nämä olivat suomalaismiesten ensimmäiset voitot Euroopan-kiertueella. Syyskuussa Ilonen nousi maailmanlistalla suomalaisittain ennätykselliselle 62. sijalle.^[11]

Hiihtosuunnistus

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 26.2.–2.3. Moskovassa, Venäjällä Suomi saavutti kuusi mitalia. Naisten viestijoukkue Hannele Valkonen, Erja Jokinen ja Liisa Anttila saavutti hopeaa, ja heistä Anttila saavutti hopeaa keskimatkalla ja pronssia sprintissä sekä Valkonen hopeaa pitkällä matkalla. Staffan Tunis saavutti hopeaa keskimatkalla ja pronssia sprintissä.^[12]

Jalkapallo

• Suomen miesten maajoukkue sijoittui englantilaisen Roy Hodgsonin valmentamana kahdeksan joukkueen EM-karsintalohkossaan neljänneksi neljä pistettä lohkovoittaja Puolalle hävinneenä. Voittamalla viimeisen ottelunsa 21.11. vieraskentällä Portugalia vastaan Suomi olisi selviytynyt lohkokakkosena lopputurnaukseen mutta ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. Helsingin olympiastadionilla 6.6. pelattu EM-karsintaottelu Belgiaa vastaan keskeytyi useiksi minuutiksi huuhkajan lenneltyä kentällä. Suomi voitti ottelun 2–0 ja tapahtuman seurauksena maajoukkue sai lempinimekseen Huuhkajat ja kyseinen huuhkaja lempinimekseen Bubi.^[13][14]
• Suomen Palloliiton satavuotisjuhlaottelussa 17.10. Helsingin olympiastadionilla Suomi ja Espanja pelasivat maalittoman tasapelin.^[15][16]

Jääkiekko

• Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–10.4. Kanadassa Hannu Saintulan valmentama Suomi sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelussa Ruotsille 0–1.^[17]
• Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 27.4.–13.5. Moskovassa, Venäjällä Erkka Westerlundin valmentama Suomi saavutti hopeaa oltuaan neljän joukkueen alkulohkossaan toinen ja kuuden joukkueen jatkolohkossaan kolmas sekä voitettuaan puolivälierissä Yhdysvallat rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 5–4 ja välierissä Venäjän jatkoajalla 2–1. Loppuottelussa Suomi hävisi Kanadalle 2–4. Kari Lehtonen valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi ja hänen lisäkseen suomalaisista valittiin tähdistöjoukkueeseen puolustaja Petteri Nummelin.^[18]
• Miesten Suomen-mestaruuden voitti Kari Jalosen valmentama Oulun Kärpät, joka oli SM-liigan loppuottelusarjassa Helsingin Jokereita parempi otteluvoitoin 3–0. Pronssille sijoittui Hämeenlinnan Pallokerho.^[19]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti espoolainen Blues, joka voitti loppuottelusarjassa Oulun Kärpät voitoin 3–1. Pronssille sijoittui Itä-Helsingin Kiekko.^[20]
• Teemu Selänne voitti kuudentena suomalaisena Stanley Cupin, kun Anaheim Ducks voitti 6.6. ratkaisevaksi jääneessä viidennessä loppuottelussa Ottawa Senatorsin.^[21]

Jääpallo

• Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 28.1.–4.2. Kemerovossa, Venäjällä Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Ruotsille jatkoajalla 2–3 ja voitettuaan pronssiottelussa Kazakstanin jatkoajalla 5–4. Alkulohkossa Suomi voitti Ruotsin 5–4.^[22]
• Miesten Suomen-mestaruuden vei neljännen peräkkäisen kerran Tornion Palloveikot, joka voitti 17.3. Haaparannalla pelatussa loppuottelussa Helsingin IFK:n 7–3. Pronssille sijoittui Porin Narukerä.^[23][24]

Koripallo

• Miesten Suomen-mestaruuden vei kaikki kolme loppuottelua voittanut Espoon Honka, hopeaa sai Namika Lahti ja pronssille sijoittui runkosarjan voittanut Joensuun Kataja.^[25]
• Naisten Suomen-mestaruuden veii kolme viidestä loppuottelusta voittanut kotkalainen Peli-Karhut, hopeaa sai lappeenrantalainen Catz ja pronssille sijoittui Äänekosken Huima. Mestaruus oli Peli-Karhuille ensimmäinen.^[26]
• NBA:n varaustilaisuudessa Philadelphia 76ers varasi Petteri Koposen 30. vuorolla. Koposesta tuli näin ensimmäinen ensimmäisellä kierroksella varattu suomalaispelaaja.^[27]

Käsipallo

• Miesten Suomen-mestaruuden vei kaikki kolme loppuottelua voittanut Riihimäen Cocks, hopeaa sai turkulainen HC Fenix, ja pronssille sijoittui karjaalainen BK-46. Mestaruus oli Cocksille ensimmäinen.^[28]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti neljännen peräkkäisen kerran helsinkiläinen HIFK/Comets, hopeaa sai helsinkiläinen Sparta IF, ja pronssille sijoittui turkulainen Åbo IFK.^[29]

Lentopallo

• Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 6.–16.9. Moskovassa ja Pietarissa, Venäjällä italialaisen Mauro Berruton valmentama Suomi sijoittui neljänneksi. Suomi voitti alkulohkossa kaksi ottelua kolmesta ja samoin jatkolohkossa kaksi ottelua kolmesta. Välierissä Suomi hävisi Espanjalle 2–3 ja pronssiottelussa Serbialle 1–3.^[30]
• Miesten Suomen-mestaruuden vei kolme loppuottelua viidestä voittanut rovaniemeläinen Santasport, hopeaa sai Pielaveden Sampo, ja pronssille sijoittui Salon Piivolley.^[31]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran hämeenlinnalainen Vanajan Racing Club, hopeaa sai Salon Viesti, ja pronssille sijoittui Oriveden Ponnistus.^[32]

Lumilautailu

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–20.1. Arosassa, Sveitsissä Antti Autti saavutti hopeaa ja Janne Korpi pronssia hypyissä ja vielä Sami Saarenpää oli neljäs, Risto Mattila viides sekä Peetu Piiroinen kuudes. Lumikourussa Korpi sijoittui neljänneksi ja Autti viidenneksi sekä naisten kilpailussa Meri Peltonen kuudenneksi.^[33]
• X Gamesissa 25.–28.1. Aspenissa, Yhdysvalloissa Jussi Oksanen saavutti hopeaa slopestylessa.^[34]
• Maailmancupissa Peetu Piiroinen oli yhteispisteissä kolmas ja hypyissä ykkönen.^[35]

Melonta

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–12.8. Duisburgissa, Saksassa Anne Rikala saavutti hopeaa kajakkiyksiköiden 200 ja 500 metrillä. Kajakkikaksikoiden 1 000 metrillä Mika Hokajärvi ja Kalle Mikkonen sijoittuivat kuudenneksi sekä kajakkikaksikoiden 500 metrillä Jenni Honkanen ja Laura Inha yhdeksänneksi.^[36]

Moottoripyöräily

• Enduron maailmanmestaruussarjassa Juha Salminen voitti kultaa Enduro 1 - ja Mika Ahola Enduro 2 -luokassa. Hopeaa saavuttivat Samuli Aro Enduro 2:ssa ja Marko Tarkkala Enduro 3:ssa. Salmiselle mestaruus oli 17:s kaikki luokat sekä yleis- ja joukkuekilpailut mukaan lukien.^[37]
• Motocrossin maailmanmestaruussarjan MX3-luokassa Jussi Vehviläinen saavutti pronssia. MM-mitali oli Suomelle ensimmäinen 17 vuoteen.^[38]
• Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjan alle 250-kuutioisten luokassa Mika Kallio sijoittui seitsemänneksi. Hän voitti 23.9. Japanin GP:n ja 4.11. kauden päätösosakilpailuna ajetun Valencian GP:n. Sivuvaunuluokassa Pekka Päivärinta ja Timo Karttiala saavuttivat MM-hopeaa.^[39]

Moottoriveneily

• F1-veneiden maailmanmestaruussarjassa Sami Seliö voitti ensimmäisenä suomalaisena maailmanmestaruuden. Hän voitti kauden aikana kolme osakilpailua: 20.5. Ranskassa, 7.12. Abu Dhabissa ja 14.12. päätösosakilpailun Sharjahissa.^[40]

Nyrkkeily

• Ammattinyrkkeilijä Amin Asikainen puolusti keskisarjan Euroopan-mestaruuttaan 30.1. Helsingissä ottamalla pistevoiton 3–0 italialaisesta Lorenzo Di Giacomosta mutta menetti tittelin 23.6. Zwickaussa, Saksassa häviämällä saksalaiselle Sebastian Sylvesterille 11. erässä kehätuomarin keskeytyksellä.^[41]

Paini

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 17.–23.9. Bakussa, Azerbaidžanissa Jarkko Ala-Huikku sijoittui kreikkalais-roomalaisessa painin alle 60-kiloisten sarjassa viidenneksi.^[42]
• Euroopan-mestaruuskilpailuissa 17.–22.4. Sofiassa, Bulgariassa Jarkko Ala-Huikku saavutti pronssia kreikkalais-roomalaisen painin alle 60-kiloisten sarjassa. Ville Käki alle 55-kiloisten sarjassa, Kim-Jussi Nurmela alle 84-kiloisissa ja Matti Hämäläinen alle 120-kiloisissa sijoittuvat viidenneksi.^[43]

Pikaluistelu

• Sprinttimaailmanmestaruuskilpailuissa 20.–21.1. Hamarissa, Norjassa Pekka Koskela saavutti hopeaa. Ensimmäisenä päivänä hän sivusi 500 metrillä Suomen-ennätystä 34,80.^[44]
• Matkakohtaisissa maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–11.3. Salt Lake Cityssä, Yhdysvalloissa Pekka Koskela sijoittui 1 000 metrillä kuudenneksi Suomen-ennätyksellä 1.08,04 ja 500 metrillä kahdeksanneksi tehtyään ensimmäisessä luistelussaan Suomen-ennätyksen 34,63. Mika Poutala sijoittui 500 metrillä kymmenenneksi kuten myös Risto Rosendahl 1 500 metrillä Suomen-ennätyksellä 1.45,46.^[45]
• Maailmancupissa Pekka Koskela sijoittui 100 metrillä ja 500 metrillä yhteispisteissä kolmanneksi.^[46]

Pohjoismaiset hiihtolajit

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 22.2.–4.3. Sapporossa, Japanissa Suomi oli mitalitilastossa toinen viidellä kulta-, yhdellä hopea- ja kahdella pronssimitalillaan. Virpi Kuitunen voitti kultaa 30 kilometrin perinteisen tyylin yhteislähtökilpailussa, Riitta-Liisa Roposen kanssa vapaan tyylin sprinttiviestissä sekä Roposen, Aino-Kaisa Saarisen ja Pirjo Mannisen kanssa viestissä. Lisäksi Kuitunen saavutti pronssia perinteisen hiihtotavan sprintissä. Yhdistetyssä Hannu Manninen voitti kultaa sprintissä sekä Anssi Koivurannan, Janne Ryynäsen ja Jaakko Talluksen kanssa joukkuekilpailussa. Normaalikilpailussa Koivuranta saavutti pronssia. Mäkihypyn suurmäessä Harri Olli saavutti hopeaa.^[47]
• Maastohiihdon naisten maailmancupin 2006–2007 voitti Virpi Kuitunen.^[48]
• Yhdistetyn maailmancupin 2006–2007 voitti Hannu Manninen.^[48]

Purjehdus

• Purjehduksen maailmanmestaruuskilpailuissa heinäkuussa Cascaisissa, Portugalissa Sari Multala saavutti Laser Radial -luokassa hopeaa.^[49]

Ringette

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 31.10.–3.11. Ottawassa, Kanadassa Virpi Karjalaisen valmentama Suomi voitti neljännen maailmanmestaruutensa voittamalla loppuottelussa Kanadan jatkoajalla 5–4. Voittomaalin teki Anne Pohjola.^[50]

Soutu

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 26.8.–2.9. Münchenissä, Saksassa Sanna Stén ja Minna Nieminen saavuttivat hopeaa kevyessä pariairokaksikossa hävittyään australialaisparille 0,23 sekuntia.^[51]

Suunnistus

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–26.8. Kiovassa, Ukrainassa Heli Jukkola ja Minna Kauppi voittivat molemmat kultaa pitkällä matkalla saatuaan saman ajan 1.20,17. Viestissäkin he voittivat Paula Haapakosken kanssa kultaa. Lisäksi Jukkola saavutti hopeaa keskimatkalla ja Kauppi sprintissä. Tero Föhr saavutti hopeaa keskimatkalla sekä pronssia Mats Haldinin ja Pasi Ikosen kanssa viestissä.^[52]
• Avoimissa Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa 2.–6.5. Bornholmissa, Tanskassa Jarkko Huovila voitti kultaa keskimatkalla. Mats Haldin sai samalla matkalla pronssia. Miesten viestijoukkue suunnisti hopealle kuten myös Minna Kauppi kaikilla kolmella henkilökohtaisella matkalla. Pronssille ylsivät Heli Jukkola sprintissä, Paula Iso-Markku keskimatkalla ja naisten joukkue viestissä.^[53]
• Maailmancupin yhteispisteissä Heli Jukkola sijoittui toiseksi ja Minna Kauppi kolmanneksi sekä miesten puolella Mats Haldin neljänneksi ja Tero Föhr viidenneksi.^[54]
• Jukolan viesti järjestettiin 16.–17.6. Lapualla. Kalevan Rasti voitti miesten viestin ja Tommi Tölkkö kuului voittajajoukkueeseen jo viidennen kerran. Asikkalan Raikas ankkurinaan Minna Kauppi voitti Venlojen viestin.^[55]

Taitoluistelu

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–25.3. Tokiossa, Japanissa Susanna Pöykiö sijoittui naisten kilpailussa kahdeksanneksi ja Kiira Korpi 14:nneksi sekä Ari-Pekka Nurmenkari miesten kilpailussa 25:nneksi.^[56]
• Euroopan-mestaruuskilpailuissa 22.–28.1. Varsovassa, Puolassa Kiira Korpi saavutti pronssia ja Susanna Pöykiö sijoittui neljänneksi sekä Alisa Drei kuudenneksi. Miesten kilpailussa Ari-Pekka Nurmenkari oli 23:s.^[57]

Tennis

• Jarkko Nieminen eteni kaksinpelissä Australian avoimessa turnauksessa toiselle kierrokselle, Ranskan avoimissa ja Wimbledonissa kolmannelle kierrokselle sekä hävisi Yhdysvaltain avoimissa ensimmäisellä kierroksella. Syyskuussa hän voitti Mumbaissa ruotsalaisen Robert Lindstedtin parina ensimmäisen kerran ATP-turnauksen nelinpelissä. Baselin ATP-turnauksessa lokakuussa Nieminen selviytyi kaksinpelissä loppuotteluun, jossa hän hävisi isäntämaan Roger Federerille 3–6, 4–6.^[58]

Uinti

• Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 17.3.–1.4. Melbournessa, Australiassa suomalaiset eivät saavuttaneet finaalipaikkoja vaan parhaat saavutukset ratauinneissa olivat Matti Rajakylän 11. sija 50 metrin perhosuinnissa sekä Hanna-Maria Seppälän 12. sija 100 metrin vapaauinnissa ja 13. sija 50 metrin vapaauinnissa. Uimahypyissä Joona Puhakka ja Ville Vahtola sijoittuivat ponnahduslautahyppyjen parikilpailussa kymmenenneksi. Puhakka oli kolmen metrin ponnahduslaudalla neljästoista.^[59]
• Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–16.12. Debrecenissä, Unkarissa Hanna-Maria Seppälä voitti kolmantena peräkkäisenä vuonna kultaa 100 metrin sekauinnissa Suomen-ennätyksellä 1.00,23 ja sijoittui seitsemänneksi 100 metrin vapaauinnissa. Katja Lehtonen sijoittui 50 metrin rintauinnissa viidenneksi ja ui välierissä Suomen-ennätyksen 30,99. Matti Rajakylä oli 50 metrin perhosuinnissa seitsemäs ja 50 metrin vapaauinnissa kahdeksas, ja Eetu Karvonen sijoittui 50 metrin rintauinnissa kahdeksanneksi. Viesteissä Suomi saavutti sijat 6, 6, 7 ja 8.^[60]

Voimistelu

• Telinevoimistelun maailmancupissa 17-vuotias Tomi Tuuha voitti hyppykilpailun 15.9. Ostravan osakilpailussa.^[61]

Yleisurheilu

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 25.8.–2.9. Osakassa, Japanissa Tero Pitkämäki voitti keihäänheitossa kultaa tuloksella 90,33. Tero Järvenpää sijoittui keihäänheitossa kahdeksanneksi, Janne Holmén maratonilla ja Olli-Pekka Karjalainen moukarinheitossa yhdeksänneksi, Jarkko Kinnunen 50 kilometrin kävelyssä kymmenenneksi, Antti Kempas 50 kilometrin kävelyssä 11:nneksi sekä Teemu Wirkkala ja Paula Tarvainen keihäänheitossa 12:nneksi.^[62]
• Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–4.3. Birminghamissa, Isossa-Britanniassa Robert Häggblom sijoittui kuulantyönnössä neljänneksi, Conny Karlsson samassa lajissa kuudenneksi ja Oskari Frösén korkeushypyssä kahdeksanneksi.^[63]
• Minna Nikkanen paransi kauden aikana seiväshypyn Suomen-ennätystä 18 senttimetriä. Hän hyppäsi 20.6. Tampereella tuloksen 420 cm, joka oli kolme senttimetriä edellistä ennätystä parempi, ja 1.7. Someron Seiväskarnevaaleilla tuloksen 421 cm. Alle 20-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.7. Hengelossa Nikkanen voitti kultaa tuloksella 435 cm, ja tuota ennätystä hän sivusi 26.8. Osakan MM-kilpailuissa. Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailuissa 7.7. Turussa Kokkolan Veikot teki 4 × 800 metrillä Suomen-ennätyksen 8.38,52. Frantz Kruger teki 15.9. Helsingborgissa kiekonheiton Suomen-ennätyksen 69,97, ja Janne Holmén juoksi 16.12. Sevillassa puolimaratonin Suomen-ennätyksen 1.02.35.^[64]

Lähteet

• Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 29. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-156-5

Viitteet

1. Siukonen 2008, s. 20
2. Siukonen 2008, s. 148, 179
3. Siukonen 2008, s. 84, 179
4. Siukonen 2008, s. 47, 50–51, 180
5. Siukonen 2008, s. 65, 180
6. Siukonen 2008, s. 185
7. Siukonen 2008, s. 108–110, 185–186
8. Siukonen 2008, s. 46–48, 183
9. Siukonen 2008, s. 114, 237–238
10. Siukonen 2008 s. 64, 103, 105–106, 138, 145, 149, 159, 236–237
11. Siukonen 2008 s. 51, 121, 132, 139
12. Siukonen 2008, s. 56–57, 202
13. Siukonen 2008 s. 95, 161–162, 205
14. Airio, Iina & Walden, Timo: Huuhkajat. Suomi-futiksen sankariaika, s. 318–320, 330–333. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24121-8
15. Siukonen 2008 s. 147, 205
16. Airio, Iina & Walden, Timo: Huuhkajat. Suomi-futiksen sankariaika, s. 327–328. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24121-8
17. Siukonen 2008, s. 74, 215
18. Siukonen 2008, s. 83–85, 212–213
19. Siukonen 2008, s. 73–74, 214–215
20. Siukonen 2008, s. 62, 215–216
21. Siukonen 2008, s. 93–94, 213
22. Siukonen 2008, s. 45–47, 217
23. Siukonen 2008, s. 218
24. ToPV:l­le neljäs pe­rät­täi­nen jää­pal­lo­mes­ta­ruus Kaleva. 17.3.2007. Viitattu 7.12.2024.
25. Siukonen 2008, s. 78, 224–225
26. Siukonen 2008, s. 70, 225
27. Koponen varattiin NBA Draftin ensimmäisellä kierroksella basket.fi. 29.6.2007. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 24.6.2019.
28. Siukonen 2008, s. 68, 227
29. Siukonen 2008, s. 71, 227
30. Siukonen 2008, s. 132–133, 135–137, 228
31. Siukonen 2008, s. 76, 228–229
32. Siukonen 2008, s. 72, 229
33. Siukonen 2008 s. 41, 231
34. Siukonen 2008 s. 13, 45
35. Siukonen 2008 s. 13, 48, 65, 231
36. Siukonen 2008, s. 116–117, 232–233
37. Siukonen 2008, s. 136–137, 241
38. Siukonen 2008, s. 133–134, 240
39. Siukonen 2008, s. 134, 141, 155, 241
40. Siukonen 2008, s. 88, 167, 170, 243
41. Siukonen 2008, s. 45, 100
42. Siukonen 2008, s. 139–141, 247–248
43. Siukonen 2008, s. 76–77, 248
44. Siukonen 2008, s. 41–42, 253
45. Siukonen 2008, s. 61–63, 253–254
46. Siukonen 2008, s. 60, 254
47. Siukonen 2008, s. 53–54, 57, 60–61, 196–197
48. Siukonen 2008 s. 197
49. Siukonen 2008, s. 106, 257
50. Siukonen 2008, s. 154, 265
51. Siukonen 2008, s. 130, 269–270
52. Siukonen 2008, s. 121–124, 273
53. Siukonen 2008, s. 82, 273
54. Siukonen 2008, s. 145, 273
55. Siukonen 2008, s. 97–98, 274
56. Siukonen 2008, s. 66–67, 278–279
57. Siukonen 2008, s. 44, 279
58. Siukonen 2008, s. 41, 92, 104, 125, 134, 143, 168–169
59. Siukonen 2008, s. 66, 68, 70–71, 285–286
60. Siukonen 2008, s. 169–172, 286–287
61. Siukonen 2008, s. 136
62. Siukonen 2008, s. 17–18, 130, 301–304
63. Siukonen 2008, s. 57, 61, 305–306
64. Siukonen 2008, s. 98, 103, 109, 124, 136, 171, 309–310, 318–320