Spike on kolmannen sukupolven ohjusjärjestelmä, josta on meri- ja panssarintorjuntaversiot. Sen on kehittänyt israelilainenRafael Advanced Defense Systems Ltd. Euroopassa asetta markkinoi saksalais-israelilainen, Rafaelin, Diehl Defencen ja Rheinmetallin muodostama yhteenliittymä Eurospike GmbH, joka myös valmistaa asetta Saksassa.[1] Ohjus on kehitetty vuonna 1987 ja se otettiin palvelukseen 1997.
PSTOHJ 2000 tai PSTOHJ 2000M on Suomen puolustusvoimien käyttämä nimitys hankkimastaan Euro-Spikepanssarintorjuntaohjusjärjestelmästä - M-versiossa on uudempi ja kehittyneempi ampumalaite. Se on saksalaisen Röthenbachissa sijaitsevan EuroSpike GmbH valmistama. Suomen lisäksi se on käytössä 11:ssä muussa maassa. PstOhj 2000 on käytettävissä joko ammu-ja-unohda tai ammu-ja-tarkkaile periaatteella. Edellä mainitussa ampuja lukitsee maalin ja ohjus hakeutuu maaliin itsenäisesti, jälkimmäisessä ohjus välittää valokuidun välityksellä kuvan ampujalle joka voi vaikuttaa ohjuksen lentoon vielä laukaisun jälkeen. Ampumaetäisyys on 2 500 m. Rannikko-ohjus 06 on merivoimien käyttämä Spike-ER versio pinta-alusten torjuntaan.
Gil (Spike-MR)Kuvan naissotilas yhdessä Spike LR-ohjuksen kanssa.
Mini-Spike oli Spike-perheen uusin ja pienin tulokas, mutta sen valmistus lopetettiin vuonna 2016.[2]. Sen kantama oli 1 300 metriä.
Spike-SR on lyhyen kantaman ohjus. Sen ampumaetäisyys ulottuu 2 000 metriin ja on tarkoitettu jalkaväkikäyttöön. Ase painaa 10 kg.[3]
Spike-MR (tunnetaan myös nimellä Gil) on keskimatkan ohjus. Sen ampumaetäisyys on enimmillään 2 500 metriä ja on tarkoitettu jalkaväen ja erikoisjoukkojen käyttöön. Tämä versio on nimetty Suomessa PSTOHJ 2000:ksi.
Spike-LR on pitkänmatkan versio. Sen kantama on 4 000 metriä ja on tarkoitettu kevyisiin taisteluajoneuvoihin. Suomessa tätä versiota kutsutaan nimellä PSTOHJ 2000M. Sekä MR- että LR-ohjukset voivat käyttää samaa ampumalaitetta. LR II:n kantomatka on maasta laukaistuna 5,5 kilometriä ja paino 13 kiloa.[4]
Spike-ER on pidennetyn kantaman versio, se tunnettiin aiemmin nimellä NT-Dandy tai NT-D. Se on asennettu yleensä kevyisiin taisteluajoneuvoihin ja helikoptereihin. Suomessa tämä versio tunnetaan nimellä Rannikko-ohjus 06 ja merivoimat käyttää sitä vihollisen pinta-aluksia vastaan. Kakkosversion kantama on maasta laukaistuna 10 km ja se painaa 13 kg.[5]
Spike NLOS (Non Line Of Sight, suom.näkökentän ulkopuolella) on erittäin pitkän matkan versio. Sen kantama on 30 km ja kokonaispaino 70 kg[6] ja se on laukaistavissa maalta tai helikopterista. Se kehitettiin Jom kippur -sodassa saatujen kokemusten pohjalta, mutta se esiteltiin julkisesti vasta vuonna 2011.
Spike-LR2 ja Spike-ER2 ovat viidennen sukupolven versioita, joissa osumatarkkuutta ja tehokkuutta kohteita vastaan on parannettu. Järjestelmät ovat immuuneja häirinnälle ja lentoreitti voidaan valita.[7]
Suomi Yhteensä 700 kpl Spike-ohjusta, joista 300 kpl Spike-MR-versiota, loput 400 kpl Spike-ER. Käytössä 100 kpl MR-version (PstOhj 2000) laukaisulaitteita ja 18 kpl ER-version (Rannikko-ohjus 06) laukaisulaitetta. Uudempana hankintana myös Spike-LR-ohjuksia.[8] Joulukuussa 2022 tilattiin lisää Spike-SR, -LR2 ja -ER2 -ohjuksia maa- ja merivoimille.[9] Hankinnan arvo oli 213 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi koulutus-, kanto- ja ampumalaitteita. Simulaattoreiden käyttö koulutuksessa tuo kustannussäästöjä, kun tarve kovapanosammunnoille näin vähenee. Varusmiesten koulutus Spike 2000 LR2:n käyttöön alkoi saapumiserästä 1/2024. Ensimmäiset ammunnat LR2-ohjuksella toteutettiin huhtikuussa 2024 Pahkajärvellä. Lyhyemmän kantaman Spike SR:n varusmieskoulutus käynnistyy saapumiserässä 2/2024.[10]
