Soltsyn kunnan pinta-ala on 39,84 neliökilometriä[3] Se rajoittuu idässä Soltsyn piirin Vybitin, etelässä Gorskojen sekä lännessä ja pohjoisessa Dubrovon maalaiskuntiin[4]. Pinta-alasta 29,7 % on maatalousmaata, 26,1 % asuinaluetta, ja 21,0 % metsää[5].
Kunta sijaitsee Ilmajärven alangon korkeimmalla kohdalla. Sen maisemaa leimaa Šelonjokeen viettävä kumpuileva moreenitasanko, jolla on matalia harjuja. Šelonjokeen laskee Krutets-niminen puro.[6] Kaupungin alueella sijaitseva kivennäisvesilähde on suojeltu luonnonmuistomerkki[7]. Ympäristön tila on tyydyttävä[8].
Seudulla vallitsee lauhkea mannerilmasto. Tammi-helmikuun keskilämpötila on –7,5 °C ja heinäkuun 17,9 °C. Vuotuinen sademäärä on 571 millimetriä.[9]
Asutus
Soltsyn kuntaan kuuluu kaupungin lisäksi kaksi kylää: Dubets ja Jogolnik[10]. Kaupunkiväestön osuus on 99,3 %[2].
Vuonna 1915 paikkakunnalle avattiin paikallisiin kivennäisvesilähteisiin perustunut parantola, joka tuhoutui toisen maailmansodansaksalaismiehityksen aikana[17]. Vuonna 1927 Soltsysta tuli kaupunki ja Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuuluneen hallintopiirin keskus. Vuonna 1944 piiri liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen.[19]Neuvostoaikana kaupungissa toimi pellavankäsittelylaitos[20].
Liikenne, talous ja palvelut
Soltsyn kautta kulkee Novgorodin, Porhovin ja Pihkovan välinen maantie A116 sekä Pietarin ja Dnon välinen rautatie. Kaupungista on linja-autoyhteydet piirin kyliin ja Novgorodiin sekä paikallisjunayhteydet Dnohon ja Oredežiin. Soltsyn asemalla pysähtyy myös joukko Pietarista etelään matkaavia kaukojunia. Kaupungin sisällä on kolme linja-autoreittiä.[21]Soltsyn lentotukikohta sijaitsee kolme kilometriä Soltsyn keskustasta koilliseen.[22][23]
Kaupungissa on elektroniikka-, ompelimo-, elintarvike-, kirjapaino- ja puunjalostusteollisuutta[24]. Tärkeimpiin teollisuuslaitoksiin kuuluu muuntajia valmistava Ellipsin tehdas. Elintarviketeollisuutta edustaa muun muassa piirin kulutusosuuskunnan leipätehdas.[25]
Kunnassa on kaksi maatalousyritystä, jotka tuottavat maitoa, lihaa ja pellavaa[26].
Soltsyssa toimii viisi lastentarhaa, kolme yleissivistävää koulua, lasten harrastuskeskus, taidekoulu ja ammattikoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, nuorisotalo, piirin kirjastolaitos ja kotiseutumuseo. Terveys- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat piirin keskussairaala poliklinikkoineen, vanhainkoti ja sosiaalipalvelukeskus.[27] Paikallislehtenä ilmestyy Soletskaja gazeta[28].
Kaupunkikuva, nähtävyydet ja matkailu
Kaupunki koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista sekä matalista kerrostaloista. Keskusta on säilyttänyt alkuperäisen Šelonjokea myötäilevan suorakulmaisen asemakaavan. Keskustassa on paljon kauppiaiden ja käsityöläisten rakentamia yksi- ja kaksikerroksisia kivitaloja, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Kaupungin pohjoispuolella sijaitsee varuskunta-alue Soltsy-2.[29]
Soltsyn nähtävyyksiä ovat 1700-luvulta peräisin oleva puinen Pokrovan kirkko, vuosina 1824–1825 rakennettu klassistinen pyhän Eliaan katedraali ja vanhauskoisten rukoushuone[30]. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat myös lukuisat vanhat asuin-, liike- ja talousrakennukset[31]. Lähistöllä Vybitin kylässä sijaitsee Vasiltšikovin ruhtinassuvun kartano[30].
Seudun matkailupotentiaali perustuu sen luontoon ja kulttuurihistoriallisiin nähtävyyksiin[32]. Majoitusta tarjoaa Soltsyn keskustassa sijaitseva, tasoltaan vaatimaton hotelli Ujut, joka tunnetaan myös nimellä Šelon[33].
↑Administrativno-territorialnoje delenije Novgorodskoi gubernii i oblasti 1727–1995 gg.: Spravotšnik, s. 134–135. Sankt-Peterburg: Komitet kultury, turizma i arhivnogo dela Novgorodskoi oblasti, Gosudarstvennyi arhiv Novgorodskoi oblasti, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.1.2014). (venäjäksi)
↑Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 166. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
