Raamatun kertomuksen mukaan Pyhä Henki oli ilmoittanut Simeonille, että hän ei kuolisi, ennen kuin oli nähnyt Messiaan. Sinä päivänä, jona Jeesus-lapsi tuotiin temppeliin, myös Simeon saapui Hengen vaikutuksesta sinne ja tunnisti Jeesuksen luvatuksi Messiaaksi. Hän otti lapsen syliinsä ja kiitti Jumalaa.[1] Tämän jälkeen hän lausui kiitosrukouksen, joka tunnetaan Simeonin kiitosvirtenä ja joka on myös liturgisessa käytössä monissa kirkkokunnissa. Alkusanojensa mukaan siitä käytetään myös latinankielistä nimeä Nunc dimittis ("Nyt päästät"). Joosef ja Maria ihmettelivät, mitä hän sanoi, mutta Simeon siunasi heidät. Samalla hän kuitenkin lausui myös profeetallisia ennustuksia, joiden on tulkittu viittaavan Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.[3] Marialle hän sanoi muun muassa "Myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä."[4]
Simeonin lisäksi Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi tapasivat temppelissä myös naisprofeetta Hannan.[5]
Perimätietoja ja legendoja
Toisinaan Raamatun Simeonin on väitetty olleen sama henkilö kuin Simeon ben Hillel, rabbi Hillelin poika. Häntä on myös pidetty Gamalielin isänä.[6][3]. Näitä arveluja ei kuitenkaan pidetä todennäköisinä[3][7]; Raamatussakaan hänen sukulaisuussuhteistaan ei kerrota mitään, vaan hänen sanotaan vain olleen hurskas jerusalemilainen mies.[6]
Raamatussa annetaan ymmärtää, että Simeon oli hyvin vanha tavatessaan Jeesuksen. Erään perimätiedon mukaan hän olisi ollut tuolloin 112-vuotias.[3]Ortodoksisen kirkon piirissä tunnetaan kuitenkin myös legenda, jonka mukaan hän olisi ollut yksi niistä 72 juutalaisesta oppineesta, jotka Egyptin kuningas Ptolemaios II:n toimeksiannosta laativat Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen, Septuagintan. Kääntäessään Jesajan kirjan 7. luvun 14. jaetta ("Katso, neitsyt tulee raskaaksi") hän epäili lukemaansa tekstiä virheelliseksi ja aikoi korjata sanan neitsyt sanalla nainen (kreik.γυνή, mutta tällöin enkeli ilmoitti hänelle, että hän itse tulisi vielä näkemään neitsyestä syntyneen Messiaan.[3][8] Tämä kuitenkin edellyttäisi, että hän olisi, ilmeisesti jumalallisen ihmeen vaikutuksesta, elänyt poikkeuksellisen pitkään, yli 200-vuotiaaksi[3] tai legendan erään version mukaan jopa 360-vuotiaaksi.[8]
Kunnianimet ja muistopäivät
Herramme tapaaminen, venäläinen ikoni 1500-luvulta
Katolisessa kirkossa Simeonia sanotaan tavallisimmin lyhyesti Pyhäksi Simeoniksi, mutta myös nimityksiä Pyhä Simeon Profeetta[9] ja Pyhä Simeon vanhempi[10] käytetään joissakin yhteyksissä. Latinankielisissä teksteissä esiintyy myös nimi Simeon senex ("vanha Simeon"). Ortodoksisessa kirkossa Simeonista käytetään kunnianimeä Simeon Herranvastaanottaja[3] (kreik.Συμεών ο Θεοδόχος, Simeon Theodochos, ven.Симеон Богоприимец, Simeon Bogo-priimets).
Simeonin kuva esiintyy säännöllisesti Jeesuksen temppeliintuomista esittävissä ikoneissa yhdessä Jeesuksen, Marian, Joosefin ja Hannan kanssa. Ortodoksien perinteisen käsityksen mukaan Kristus kohtasi kansansa, Israelin, Simeonin ja Hannan henkilöissä.[13]
↑ abCharles George Herbermann (toim.), James F. Driscoll: ”Holy Simeon”, Catholic Encyclopedia, Vol. 13 (Revelation – St. Simon Stock). Robert Appleton Company, 1913. Teoksen verkkoversio.
↑Jacob Beusner: ”The houses”, The Rabbinic Traditions about the Pharisees Before 70, s. 217. Määritä julkaisija!
.jpg)
