Indonesia on suurin muslimimaa, jossa seurataan shafi'i-koulukunnan oppeja šarian tulkinnassa. Kuvassa pääkaupunki Jakarta.
Shafi'i (arab.شَافِعِي) on yksi neljästä suuresta sunnalaisenislamin lakikoulukunnasta. Nimensä sille on antanut koulukunnan perustajana kunnioitettu imaamiMuhammad al-Shafi‘i (767–820). Koulukunta uudisti laintulkintaa siirtymällä "elävästä traditiosta" eli oppineiden yksimielisyydestä siihen, että islamilaisen lain sisällöt haettiin profeetta Muhammedin esikuvasta, joka löytyi hadith-kertomuksista. Hadith tarkoittaa 'traditiota', ja suuntausta kutsutaan traditionismiksi.
Shafi'i-koulukunta sai alkunsa Kairossa, missä al-Shafi’i eli viimeiset vuotensa. Koulukunta levisi Egyptiin, Hijaziin, ja Itä-Afrikkaan, kuten Somaliaan. Koulukunta levisi myös Irakiin ja sen kannattajia ovat melkein kaikki muslimit Indonesiassa, Malesiassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa.[1][2]
Shafi'i-koulukunnan alueet on merkitty karttaan tumman sinisellä (2015).Toinen tulkinta lakikoulukuntien alueista (2020) Shafi'i -koulukunta tumman sinisellä.
Luotettavat tiedot al-Shafi'in elämästä ovat kadonneet, sillä hänestä kirjoitettiin elämäkerta vasta 900-luvulla eli sata vuotta kuoleman jälkeen. Ibn Abi Hatim al-Razin (k. 939) laatima kirjoitus on kokoelma anekdootteja, jotka ovat sävyltään pyhimyslegendoja eivätkä historiankirjoitusta. Al-Shafi'i kirjoitti kaikkiaan 113 teosta, mutta hänen toiveensa oli, että "ihmiset tulisivat tuntemaan tämän tiedon lukematta siitä yhtään kirjainta minun ansiokseni". Zakaria Ansari on tähän huomauttanut: "Jumala täytti hänen toiveensa, sillä harvoin kuulee hänen näkemyksistään ilman, että ne olisi luettu jonkun muun ansioksi kuten Rafi'i, Nawawi tai Zarkashi".[4] Muuan al-Shafi'iin perustuva kirja on Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) teos Umdat al-salik. Kirja on yhteenveto shafi’i -koulukunnan tärkeimmistä opeista ja tiivistää eräänlaisena sisällysluettelona al-Shafi‘in teoksen Al-Majmu. Umdat al-salik on julkaistu englanniksi kokoelmassa Reliance of the Traveller.Al-Azharin yliopiston todistuksen mukaan kirja vastaa oikeauskoisen sunniyhteisön uskoa ja käytänteitä.[5]
Al-Shafi'in merkittävin teos on Risala (Kirje).[6] Se oli ensimmäinen teos, missä tutkittiin šarian perusteita. [4]
Periaatteita
Al-Shafi'i edusti islamilaisessa laintulkinnassa "traditionalisteja", jotka halusivat korvata perinnäisen, lainoppineiden yksimielisyyteen eli "elävään traditioon" perustuvan tulkintamallin uudella.[7] Se perustui siihen, että lakisäädös johdettiin profeetta Muhammedin esikuvasta nojautumalla 'traditioon' (eli hadith), joka löytyi lyhyistä profeetan puheita ja tekoja selostavista kertomuksista (hadith).[8]
Lähteet
Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib: Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). ISBN 0-915957-72-8Teoksen verkkoversio. (englanniksi)(arabiaksi)
Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8Teoksen verkkoversio. (englanniksi)(arabiaksi)
Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7(englanniksi)
