Hassi valmistui ylioppilaaksi Tampereen Sammon yhteislyseosta vuonna 1970 ja opiskeli kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa 1971–1972. Hän valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1979, minkä jälkeen hän työskenteli Tampella Tamrockin suunnittelu- ja tutkimusinsinöörinä (1979–1981) sekä Tampereen teknillisen korkeakoulun assistenttina ja yliassistentin sijaisena (1981–1985). Vuonna 1985 Hassi valmistui sähkövoimatekniikan lisensiaatiksi.[3][4]
Vuosina 1985–1991 Hassi oli vapaa kirjailija.[5] Hänen esikoisteoksensa oli runokokoelma Magdaleena ei häpeä enää (1984). Runojen lisäksi Hassi on kirjoittanut romaaneja, esseitä sekä fysiikan oppikirjoja. Hänen tuotantonsa on keskittynyt muun muassa naiseuden ja vallankäytön pohdintaan.[3]
Vuosina 1989–1991 Hassi oli vihreiden varapuheenjohtaja. Kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1991 vaaleissaHämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hassi toimi vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 1991–1993 sekä keväällä 1997 ja ennen valintaansa europarlamentaarikoksi 2003–2004. Vuosina 1994–1995 hän oli vihreiden valtuuskunnan puheenjohtaja ja vuosina 1995–1997 varapuheenjohtaja. Vuosina 1997–2001 Hassi toimi Vihreän liiton puheenjohtajana. Hassi on työskennellyt eduskunnassa liikenne-, laki-, ulkoasiain-, puolustus-, talous- ja ympäristövaliokunnissa sekä suuressa valiokunnassa. Kaudella 2015–2019 hän toimi ympäristövaliokunnan ja kaudella 2019–2023 suuren valiokunnan puheenjohtajana.[6]
Hassi oli ympäristö- ja kehitysministeriLipposen II hallituksessa huhtikuusta 1999 toukokuuhun 2002 jättäen tehtävän ennenaikaisesti vihreiden erottua hallituksesta vastalauseena Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamispäätökselle. Vihreiden sisällä kysymys hallitukseen jäämisestä toi esille erilaisia näkemyksiä. Mm. Osmo Soininvaaran ja Pekka Saurin mielestä vihreiden tuli jatkaa hallituksessa huolimatta ydinvoimapäätöksestä. Hassi ei puolestaan nähnyt hallituksessa jatkoa mahdolliseksi, jos ydinvoimapäätös hyväksytään. Kun eduskunta oli hyväksynyt ydinvoiman lisärakentamisen, vihreiden valtuuskunta ja eduskuntaryhmä päättivät kokouksessaan selkeästi äänin 38–8 erota hallituksesta.[7] Hassi on myöhemminkin kritisoinut ydinvoimaa ja sen rakentamista Suomeen.[8]
Eduskuntavaaleissa 2019 Hassi sai 4 835 ääntä ja tuli valituksi Pirkanmaan vaalipiiristä.[13]
Hassi hallituspuolueiden ilmastokokouksessa vuonna 2020.
Yksityiselämä
Hassi oli vuodesta 1995 naimisissa filosofian tohtori Jukka Valjakan (1949–2021) kanssa. Hänellä on kaksi tytärtä ensimmäisestä avioliitostaan (1974–1983) Rolf Hernbergin kanssa.[3] Hassin isä on sähkötekniikan professori Osmo Hassi,[6] joka toimi Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1975–1985.
Hassi on sairastanut rintasyövän.[14] Vuonna 2002 häneltä ilmestyi aihetta käsittelevä teos Tukka hattuhyllyllä.
Hassi kertoi vuonna 2018 julkaistussa muistelmateoksessaan Mannerheim-solki ja punalippu tulleensa Tampereella kahden 15-vuotiaan pojan raiskaamaksi ollessaan vain 11-vuotias. Raiskaajat olivat etäisesti tuttuja, kadun toisella puolella asuneita teinipoikia. Hassi kertoi asiasta ensimmäistä kertaa muille ihmisille 30-vuotiaana 1980-luvulla.[15]
Teokset
Satu Hassi työskentelemässä Brysselin-toimistossaan.
↑Kauppinen, Touko: Kirjailija Hassi astui jälleen esiin. (70-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 2.6.2021, s. B 13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.6.2021.
.jpg)
