Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 kolmimerkkisen sarjan. Yhdestä niistä kuvattiin sankarihautaa ja sitä vartioivaa sotilasta.Forssan sankarihauta
Suomen itsenäisyyden ajan sankarihautoja ovat vuoden 1918 sisällissodan molempien osapuolten kaatuneiden, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden haudat sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodan (1939–1945) vuoksi kuolleiden suomalaisten haudat. Joillakin Suomen sankarihaudoilla on virallinen valtiollinen tunnustus. Niitä hoidetaan ja ylläpidetään julkisen vallan palveluna, jotta estettäisiin niiden hävittäminen hoitamattomina tavanomaisessa järjestyksessä.
Se, että Suomen sankarihaudat sijaitsevat yleisten hautausmaiden yhteydessä vainajien kotipaikkakunnilla, johtuu sisällissodan aikaisesta tavasta lähettää vainajat haudattavaksi kotiseudulleen, mikä jatkui toisen maailmansodankin aikana.
Kuolleita punaisia ei aina voitu osassa Suomea haudata kirkkomaahan sisäpoliittisista syistä, mutta suuressa osassa maata kuolleiden punaisten ruumiit voitiin siirtää hyvin pian kirkkomaahan yhteen joukkohautaan. Sinne ei saatu kuitenkaan pystyttää muistomerkkiä eikä niiden läheisyydessä sallittu muiden kuin lähiomaisten yksityisiä muistotilaisuuksia. Tilanne muuttui täysin vasta vuonna 1944 Suomen kärsittyä tappion Neuvostoliitolle jatkosodassa ja punaisten maallisia jäännöksiä voitiin haudata yleisimminkin hautausmaille, joilla valkoisten sankarihaudat jo sijaitsivat: Esimerkiksi Helsingin pitäjänseurakunnan sankarihautatoimikunta oli järjestämässä muistomerkkiä punaisten hautausmaalle Hiekkaharjuun[2]. Myös Huittisissa seurakunnan ja kunnan kustantama punaisten sankarivainajien muistomerkki paljastettiin vuonna 1950 samassa tilaisuudessa toisen maailmansodan sankarivainajille muistomerkin kanssa.[3]
Monissa maissa kaatuneet on saatettu haudata ulkomaille suurille sotilashautausmaille. Sodan aikana esimerkiksi monet saksalaiset kaatuneet haudattiin sotatoimialueelle. Tällöin hautausmaat jäivät vetäytymisen toteutuessa vihollisen haltuun, jolloin niitä ei välttämättä hoidettu, vaan niitä jopa hävitettiin tai ne hävisivät luonnollisesti ruohotuttuaan ja puisten ristien tai muiden hautamuistomerkkien lahottua. Suomessa Rovaniemellä sekä VantaanItä-Hakkilassa on edelleen hoidettu saksalainen sotilashautausmaa.
Kaatuneiden saksalaisten SS-miesten haudoille ei laitettu kristillisestä vakaumuksesta kertovia ristejä, koska SS-järjestö oli osittain perusajatukseltaan kristillisyydestä riippumaton ja ideologiansa mukaan moderni uudistusjärjestö, jossa oli myös muinaisgermaanisenmytologian piirteitä.
