SAI KZ II oli tanskalaisen Skandinavisk Aero Industrin valmistama urheilulentokone, joka teki ensilentonsa joulukuussa 1937. Konetyyppi valmistettiin kolmena versiona ennen toista maailmansotaa sekä sen jälkeen. Tyypin eri versioiden käyttäjiin lukeutuivat muun muassa Tanskan laivasto ja ilmavoimat sekä joukko siviilikäyttäjiä eri maissa, mukaan lukien Suomessa.
Ulkomaisten yksityislentokoneiden hankinnat hankaloituivat Tanskassa 1930-luvun laman seurauksena, kun niitä varten ei enää myönnetty tarvittavaa valuuttaa. Tilanteen seurauksena lentomekaanikko Viggo Krame päätti perustaa verstaan, jossa hän ryhtyi rakentamaan insinööri K.G. Zeuthenin kanssa suunnittelemaansa KZ I -urheilulentokonetta. Yksipaikkaisen koneen prototyyppi saatiin valmiiksi helmikuussa 1937, ja vaikka se osoittautuikin onnistuneeksi, ei konetyyppiä valmistettu prototyyppiä enempää. Zeuthen lähti kehittämään rinnakkainistuttavaa kaksipaikkaista KZ II:ta yksipaikkaisen KZ I:n pohjalta. Toimintaan saatiin pian mukaan myös rahoittajia, ja tammikuussa 1937 perustettiin Skandinavisk Aero Industri -niminen yhtiö. Zeuthenista tuli yhtiön pääsuunnittelija Krammen toimiessa tuotantopäällikkönä.[1]
Ensimmäinen KZ II teki ensilentonsa 11. joulukuuta 1937.[2] Runko koostui kromi-molybdeeniteräsputkesta ja puisista muotokaarista ja oli pinnoitettu ohjaamosta taaksepäin kankaalla. Koneen puurakenteiset kaksisalkoiset siivet suunniteltiin taaksepäin taitettaviksi hallitilavaatimusten pienentämiseksi.[1] Siivet taitettuna koneen kärkiväli pieneni 10,5 metristä 4,5 metriin.[2] KZ II:ssa käytettiin Y-ohjaussauvaa ja ohjaamo oli varustettu vain olennaisimmilla mittareilla. Voimalaitteena oli 90 hevosvoiman (67 kW) nelisylinterinen Blackburn Cirrus Minor.[1]
KZ II:n sarjatuotanto ehdittiin aloittaa Kastrupissa, mistä tehdas muutti keväällä 1939 Aalborgiin. Muutto sai huonon päätöksen tehtaan vihkiäispäivänä, kun juhliin matkalla ollut SAI:n johtokunnan jäsen kuoli KZ II:lla sattuneessa maahansyöksyssä.[1]
Ensimmäiset kuusi tuotantokonetta olivat prototyypin kaltaisia, mutta niitä seurannut 11 koneen tuotantoerä oli varustettu prototyypin umpiohjaamosta poikenneella peräkkäinistuttavalla avo-ohjaamolla. Versiot saivat nimet KZ II Kupé (umpiohjaamo) ja KZ II Sport (avo-ohjaamo). Avo-ohjaamollisessa Sport-versiossa oli myös joukko muita muutoksia: rakennetta oli myös paikoitellen vahvistettu, siipiä ei voinut kääntää Kupé-version tapaan taakse ja voimalaitteena oli tehokkaampi 105 hevosvoiman (78 kW) Hirth HM 504AII -rivimoottori. Ensilentonsa 10. lokakuuta 1938 lentäneen Sport-version kehittämisen taka-ajatuksena oli tyypin tarjoaminen puolustusvoimien koulukoneeksi. Tavoitteessa onnistuttiin jossain määrin, sillä Tanskan laivasto tilasi neljä konetta, joita se ei tosin kelpuuttanut lentokoulutuskäyttöön liian helppojen lento-ominaisuuksien takia.[1]
Toinen maailmansota ja sen jälkeinen tuotanto
KZ II Træner Tanskan ilmailumuseossa.
Laivaston tilaamia koneita ei ehditty toimittaa tilaajalle, sillä ne joutuivat koelentoja vailla valmiina Tanskan miehittäneiden saksalaisten käsiin siviililentokoneiden takavarikoinnin yhteydessä syksyllä 1943. Kolme Sport- ja kaksi Kupé-mallin konetta vapautettiin seuraavana vuonna, ja ne toimitettiin Ruotsiin.[1]
Toisen maailmansodan päätyttyä Skandinavisk Aero Industri sai 15 koneen tilauksen Tanskan ilmavoimilta. KZ II Træner[3] -mallinimen saaneen version moottoriksi valittiin edellisiä versiota tehokkaampi 145 hevosvoiman (108 kW) de Havilland Gipsy Major I -moottori. Sodan aiheuttamasta kolhusta toivuttiin, ja tehdas muutti vuonna 1947 Kööpenhaminaan. Pian muuton jälkeen tuli kuitenkin taas takaisku: tulipalo, joka tuhosi useita rakenteilla olleita koneita, joidan joukossa muun muassa liki valmis 130 hevosvoiman LeBlond-tähtimoottorilla varustettu KZ II:n kellukeversio.[1]
Skandinavisk Aero Industri valmisti lopulta 40 KZ II -konetta, joista 14 Kupé-, 16 Sport-[4] ja 15 Træner-mallia, jotka palvelivat Tanskan ilmavoimien alkeiskoulukoneina vuoteen 1955 asti, jolloin koneista yhdeksän myytiin siiviilikäyttäjille.[3] Prototyypillä vuonna 1938 tehdyllä laajalla Euroopan ja Pohjois-Afrikan kierroksella ei ollut tavoiteltua vaikutusta, sillä vientimarkkinoilla lopulta vain yksi kone onnistuttiin myymään Sveitsiin vuonna 1939.[1]
Ruotsiin myydyistä koneista kaksi päätyi aikanaan Suomen siviilikonerekisteriin. Ensimmäisen rekisteröi autourheilija ja liikemies S. P. J. Keinänen. Koneen valmistenumero oli 27, ja sitä ei ollut ehditty ottaa käyttöön ennen saksalaisten tuloa, vaikka koneelle olikin ehditty varata tanskalainen rekisteritunnus OY-DUY. Kone rekisteröitiin tammikuussa 1945 Ruotsissa tunnuksella SE-ANR, omistajana Tukholmassa toiminut AB Aero Service, jolta kone siirtyi muutamaa vuotta myöhemmin Ostermans Aerolle, joka myi sen Suomeen. Kone rekisteröitiin Suomen Liikenne Oy:n nimiin maaliskuussa 1950 ja sai tunnuksen OH-SPJ. Kone palasi seitsemän vuotta myöhemmin Tanskaan, kun Keinänen myi sen tammikuussa 1957 kahdelle Aero Oy:n mekaanikolle, jotka pitivät asemapaikkanaan Kastrupin lentoasemaa Kööpenhaminassa. Omistajanvaihdoksen yhteydessä rekisteritunnukseksi vaihtui OH-KZT, ja kaksi vuotta myöhemmin OY-AEA, kun kone siirtyi tanskalaiselle omistajalle.[1] Hans Røy myi koneen vuonna 1985[2] Dansk Veteranflysamlingin (nyk. Tanskan ilmailumuseo[5]) Stauningissa säilytettyyn kokoelmaan.[1] Koneesta tuli tyypin pitkäaikaisin lentokunnossa ollut yksilö, sillä se oli edelleen lentokuntoinen vuonna 1993.[1]
OH-KZS vaurioitui pakkolaskussa heinäkuussa 1953.
Toinen KZ II rekisteröitiin Suomen ilma-alusrekisteriin kesäkuussa 1951 tunnuksella OH-KZS. Kone oli valmistunut Skandinavisk Aero Industrin tehtaalta keväällä 1940 valmistenumerolla 22 ja merkitty Ruotsin rekisteriin toukokuussa 1940 tunnuksella SE-AIO, omistajanaan J. Berglund, Gnesta. Kone oli kärsinyt marraskuussa 1943 lievän vaurion Östersundissa, mutta se oli korjattu. Suomeen kone tuli kesäkuussa 1951, kun se siirtyi Eino Syrjälän omistukseen. Kone tuhoutui heinäkuussa 1953 Pyhärannassa, kun eksymistä seurannut pakkolasku epäonnistui. Koneessa ollut yksinlentolupakirjan omannut ohjaaja kuoli ja matkustaja sai pahoja vammoja.[1]
Säilyneet koneyksilöt
KZ II Sport Tanskan ilmailumuseossa.
Kolme Kupé-mallin konetta on säilynyt, näistä yksi Sveitsissä ja kaksi lentokuntoista Tanskassa.[2] Træner-mallin koneita on ollut kaksi lentokunnossa, Tanskaan rekisteröidyt koneet OY-FAK ja OY-FAT. Kolme muuta konetta: OY-FAE, OY-FAN ja Tanskan ilmailumuseon omistama OY-ADM on ollut restauroituvana.[3] Elsinoressa sijaitsevan Tanskan teknillisen museon omistama lentokelvoton Sport-mallin kone OY-DOU on ollut lainassa Tanskan ilmailumuseossa.[4]
Versiot
KZ II Kupé
Prototyyppi ja sitä seuranneet tuotantokoneet, joissa rinnakkainistuttava umpiohjaamo.[1] Voimalaitteena 90 hevosvoiman Blackburn Cirrus Minor I tai saman tehoinen de Havilland Gipsy Minor, ensilento 11. joulukuuta 1937.[2]
KZ II Sport
Tuotantokoneet, joissa peräkkäinistuttava avo-ohjaamo. Voimalaitteena 105 hv (78 kW) Hirth HM 504AII,[1] ensilento 10. lokakuuta 1938.[4]
KZ II Træner
Ilmavoimien tilauksesta kehitetty koulukoneversio, voimalaitteena 145 hv (108 kW) de Havilland Gipsy Major I.[1] Ensilento huhtikuussa 1946.
.jpg)
