Ulkomaisten yksityislentokoneiden hankinnat hankaloituivat Tanskassa 1930-luvun laman seurauksena, kun niitä varten ei enää myönnetty tarvittavaa valuuttaa. Tilanteen seurauksena lentomekaanikko Viggo Krame päätti perustaa verstaan, jossa hän ryhtyi rakentamaan insinööri K.G. Zeuthenin kanssa suunnittelemaansa KZ I -urheilulentokonetta. Yksipaikkaisen koneen prototyyppi saatiin valmiiksi helmikuussa 1937, ja se teki ensilentonsa saman kuun 24. päivä. OY-DYL -rekisteritunnuksen saaneella koneella tehtiin useita lentoja vuoden 1937 aikana. Konetyyppi osoittautui onnistuneeksi, mistä huolimatta se ei päässyt laajempaan tuotantoon, prototyypin jäädessä ainoaksi koneyksilöksi. KZ I:n pohjalta kehitetyn kaksipaikkaisen KZ II:n markkinanäkymät nähtiin tosin parempina ja tämä tyyppi pääsi hieman laajempaan tuotantoon. KZ I:n prototyyppi katosi toisen maailmansodan aikana, eikä ole tiedossa kuinka paljon kone lopulta lensi.[1]
KZ I:ssä käytettiin vaneripintaista puurakennetta, ja tyypin siivet on mahdollista taittaa taaksepäin koneen vaatiman hallitilan pienentämiseksi.[1]
Replika
KZ I:n replika Tanskan ilmailumuseossa.
Odensessa asuva Gunnar F. Christensen alkoi joulukuussa 1972 rakentaa KZ I -replikaa Herluf Rasmussenin rekonstruoimien piirustusten pohjalta. Christensen päätyi myymään liki valmiin koneen Tanskan ilmailumuseolle sairastuttuaan vuonna 1977. Museo saattoi koneen lentokuntoon, ja rekisteritunnuksen OY-KZI saanut replika teki ensilentonsa 20. marraskuuta 1988. Replika oli jonkin verran raskaampi alkuperäiseen koneeseen nähden 265 kilogramman massallaan, mutta tämä ei vaikuttanut heikentävästi sen lento-ominaisuuksiin, sillä kone varustettiin alkuperäistä tehokkaammalla 50 hevosvoiman (37 kW) Volkswagenin moottorilla.[1]
