Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
S-IC
Apollo 10:n S-IC -vaihetta nostetaan pystyyn VAB:ssä
S-IC oli Boeingin rakentama Saturn V -kantoraketin ensimmäinen eli alin rakettivaihe, joka aikaansaa raketin lennon suurimman työntövoiman. S-IC-rakettivaiheen massa oli yli kaksi miljoonaa kilogrammaa. Tästä valtaosa oli ajoainetta, jonka polttoaine oli kerosiinipohjainen RP-1 ja hapetin oli nestemäistä happea.
Rakettivaihe oli 42 m korkea ja halkaisijaltaan 10 m. Se tuotti 33 miljoonan Newtonin työntövoiman. Se nosti koko raketin lennon ensimmäisten 61 km matkalla. Keskimmäinen viidestä F-1-rakettimoottorista oli kiinteästi asennettu, mutta ulkokehällä sijaitsevat neljä olivat suunnattavia, niitä voitiin hydraulisesti kääntää kantoraketin lentoradan ohjaamiseksi.
Marchallin avaruuslentokeskus rakensi ensimmäiset kolme koejärjestelmää (S-IC-T, S-IC-S ja S-IC-F) sekä kaksi lentomallia (S-IC-1 ja -2). Rakettivaiheen suurten polttoainesäiliöiden rakentaminen kesti 7-9 kuukautta. Rakettivaiheen kokoonpano kesti 14 kuukautta. Ensimmäinen Boeingin rakentama vaihe oli koekappale S-IC-D.
Osat
S-IC:n leikkauspiirros
Saturn V:n ensimmäiset vaiheet S-1C-10, S-1C-11 ja S-1C-9 Michoud Assembly Facilityssä
S-IC-moottorijärjstelemän suurin oli moottorikoneikko 21 kkg. Sen kantoi viiden F-1 -moottorin synnyttämän työntövoiman ja jakoi voiman tasaisesti koko raketin pohjarakenteeseen. Neljä ankkuria piti rakettia paikallaan laukaisutelineessä sen lisätessä työntövoimaa laukaisun alussa. Nämä olivat 4,3 m pitkiä ja 816 kg massaltaan. Neljä vakainta kestivät 1 100 °C lämpötilan.
Moottorikoneikon päällisen polttoainetankin tilavuus oli 770 000 litraa. Säiliö itsessään oli kuivamassaltaan 11 Mkg ja pystyi vapauttamaan 7 300 litraa sekunnissa. Tankin läpi puhallettiin typpeä ennen laukaisua polttoaineen sekoittamiseksi. Lennon aikana polttoaine paineistettiin heliumilla, joka oli varastoitu yläpuoliseen nestemäisen hapen tankkiin. Polttoaine ja LOX-säiliön välissä oli välitankki. LOX-säiliön tilavuus oli 1 204 000 litraa. Sen suunnittelu asetti erityisesti haasteita. Hapen syöttöputkien tuli olla suorat moottoriin eli niiden piti mennä polttoainesäiliön läpi. Putket piti eristää jotta niiden ympärillä oleva polttoaine ei jäätyisi ja säiliöön täytyi tehdä viisi lisäreikää.
