Apollo 13 oli Yhdysvaltain Apollo-ohjelman avaruuslento. Sen oli tarkoitus olla kolmas Kuuhun laskeutunut lento. Sen sijaan lennosta tuli kuuluisa vakavan ja miehistön henkeä uhanneen teknisen vian vuoksi. Ongelmista huolimatta lento pääsi palaamaan Maahan.
Laukaisu tapahtui 11. huhtikuuta 1970 kello 19.13.00 UTCKennedyn avaruuskeskuksesta.[1] Paluu tapahtui 17. huhtikuuta 1970 kello 18.07.41 UTC.[1] Lennon kesto oli 5 päivää, 22 tuntia, 54 minuuttia ja 41 sekuntia.
Aluksen komentomoduulia kutsuttiin nimellä Odyssey ja kuumoduulia nimellä Aquarius.[2]
Alun perin komentomoduulin pilotiksi kaavailtiin Ken Mattinglyä, mutta hänet jouduttiin korvaamaan Jack Swigertillä vain kolme päivää ennen laukaisua. Mattingly oli altistunut tuhkarokkovirukselle, ja koska hänellä ei ollut immuniteettia kyseiselle sairaudelle, hänen pelättiin voivan sairastua kesken kuulennon. Altistuksesta huolimatta Mattingly ei kuitenkaan sairastunut, ja hän oli myöhemmin Apollo 16 -lennon komentomoduulin pilotti.
Määränpää
Apollo 13:n kuumoduulin oli määrä laskeutua Kuuhun Fra Mauron alueelle. Tarkoituksena oli tehdä selenologista tutkimusta sekä kerätä näytteitä Mare Imbriumin alueelta.[3] Aluksen kolmesta astronautista Jim Lovellin ja Fred Haisen oli määrä laskeutua kuumoduulilla Kuun pinnalle, kun taas Jack Swigert olisi jäänyt komentomoduuliin.[4]
Alukseen tulleen vian vuoksi Kuuhun ei kuitenkaan voitu laskeutua. Myöhemmin Apollo 14:n kuumoduuli laskeutui Kuussa samalle alueelle, joka oli ollut Apollo 13:n määränpäänä.
Onnettomuus
Vahingoittunut huoltomoduuli irrotuksen jälkeen.Astronauttien osittain uudelleen rakentama ilmanpuhdistusjärjestelmä.
Apollo 13:n huoltomoduulin toinen happitankki räjähti aluksen ollessa 321 680 kilometrin päässä Maasta. Maasta oli annettu pyyntö käynnistää happisäiliön sekoitus, mutta vika sekoittimen moottorin johdoissa sai aikaan kipinöintiä, joka puolestaan räjäytti koko säiliön. Miehistön kuuluisa hätäsanoma maa-asemalle oli: ”I believe we’ve had a problem here”, johon Maasta vastattiin: ”This is Houston, say again please”, ja Apollosta toistettiin: ”Houston, we’ve had a problem.”[5]
Onnettomuuden johdosta miehistön oli hylättävä suunnitelma Kuuhun laskeutumisesta ja jatkettava ns. vapaan paluun rataa (free return trajectory), joka vain kiertäisi Kuun tämän vetovoiman lingotessa aluksen takaisin kohti Maata (ns. linkorata, sling-shot).[6]
Koska Apollo 13:n komentomoduuli Odyssey oli lähes kokonaan toimintakyvytön, astronauttien piti käyttää kuumoduuli Aquariusta asuinpaikkana ja ”pelastusveneenä” matkalla kotiin. Nelipäiväinen paluumatka oli kylmä, epämiellyttävä ja jännittynyt, sillä myös kuumoduulin virrankulutus täytyi säätää minimiin, minkä vuoksi muun muassa lämmitys- ja navigointilaitteet sammutettiin. Vain radioyhteys Maahan sekä ilmaa kierrättävä tuuletin jätettiin päälle, mikä laski alusten yhteisen virrankulutuksen vain 7 ampeeriin.[7]
Kuumoduulin ilmanpuhdistimen suotimet eivät kestäneet koko paluulennon aikaa, koska niitä ei ollut suunniteltu niin pitkään käyttöön. Komentomoduulin suuremmat ja tehokkaammat suotimet puolestaan eivät sellaisinaan mahtuneet kuumoduulin laitteistoon. Lennonjohdon täytyi kehittää ennätysajassa menetelmä, jonka avulla miehistö saattoi mukanaan olleilla sangen vähäisillä tarvikkeilla kytkeä suuret suodattimet järjestelmäänsä.
Apollo 13 osoitti Apollo-ohjelman kyvyn kohdata suuria vaikeuksia ja voivan silti palauttaa miehistön takaisin elossa. Lennonjohdon päällikkö Eugene Kranz ohjasi väkensä "työstämään ongelmaa".[7] Kranzista tuli Nasan johtaja eläkkeelle jäämiseensä asti. Menettelytavat tehtävänjohdossa oli kehittänyt Chris Kraft ilmailussa.[7]
Haise ei lentänyt enää Apollo 13 -lennon jälkeen avaruudessa. Hän kuitenkin suoritti vuonna 1977 viisi lähestymis- ja laskeutumiskoelentoa Edwardsin lentotukikohdassa testisukkulana käytetyn avaruussukkulaEnterprisen komentajana. Haise erosi Nasasta 1979. Apollo 13 oli myös Lovellin ja Swigertin viimeinen avaruuslento.
Onnettomuuden eteneminen
Happitankki numero 2 oli ennen laukaisua ollut kiinni Apollo 10 moduulissa, mutta oli irrotettu muutoksia varten ja vaurioitunut siinä yhteydessä.[8] Tankki ei ollut tyhjentynyt normaalisti, jolloin tankissa olevaa lämmityselementtiä oli käytetty apuna.[8] Lämmittimen käyttö vaurioitti lämmityselementtiä, jota ei vaihdettu muutostöiden yhteydessä.[8]
Lennon aikana tankki numero 2 räjähti, mikä vaurioitti myös tankkia numero 1.[8] Alus myös menetti kaksi kolmesta polttokennosta, jotka olivat aluksen ensisijainen sähkölähde.[8] Toinen tankki oli täysin tyhjä ja toinen oli nopeasti tyhjenemässä.[8] Kaiken hapen menettäminen johtaisi myös viimeisen polttokennon menettämiseen.[8] Veden puute, hiilidioksidin poistaminen ja lämmityksen puute aiheuttivat myös ongelmia.[8]
Elokuva
Fred Haise, John Swigert ja James Lovell avaruuslennon jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.
