PROFILBARU.COM

Roger I (ital.: Ruggero; arab.: رُجار, Rujār; malta: Ruġġieru; norja: Jarl Rogierr; tunnetaan myös nimillä Roger Bosso ja Roger Suuri kreivi; (n. 1031 mahdollisesti Hauteville-la-Guichard, Coutances, Normandian herttuakunta – 22. kesäkuuta 1101 Mileto, Apulian ja Calabrian herttuakunta) oli Sisilian normannisukuinen kreivi vuosina 1071–1101.^[1]

Suku

Roger oli pienmaa-aatelia edustaneen normannikreivi Tancred de Hautevillen (n. 980–1041), joka sai mainetta Normandian herttua Richard II:n hovissa ja tämän toisen puolison, normannilaisen aatelisnainen Frisendan (Fressenda), jonka elinvuodet ja syntyperä ovat tuntemattomat, nuorin poika. Hän kuului Hauteville-sukuun. Hänellä oli yksi sisar ja noin 12 veljeä/velipuolta, joista yksi oli Apulian herttua Robert Guiscard.^[1]

Ura Sisiliassa

Hän saapui pohjoisesta Etelä-Italiaan pian vuoden 1055/1057^[1] jälkeen hänen vanhemman velipuolensa Apulian ja Calabrian kreivi Onfroi de Hautevillen (n. 1010 – elokuu 1057) kuoltua ja tittelin siirryttyä Rogerin vanhemmalle veljelle Robertille. Roger osallistui useisiin sotaretkiin Sisilian emiraattia vastaan vuodesta 1061 alkaen.

Tuohon aikaan Sisiliaa hallitsivat muslimit, ja väestö koostui enimmäkseen bysantinkreikkalaisista kristityistä. Saarta hallitsevat arabiruhtinaat olivat tulleet täysin itsenäisiksi Tunisin sulttaanista. Veljekset Robert ja Roger löysivät tekosyyn hyökätä Sisiliaan sen jälkeen, kun Catanian emiiri Ibn al-Thumna pyysi apua sodassa lankonsa, Agrigenton emiirin, Ibn al-Hawwasin kanssa. Toukokuussa 1061 veljet ylittivät Messinansalmen Reggion jkohdalla ja valloittivat Messinan. Siitä eteenpäin he etenivät lähes häiriintymättä aina Castrogiovanniin asti.

Sen jälkeen veljekset valloittivat Reggion, Calabrian ainoan kaupungin, joka oli edelleen kreikkalais-roomalaisten hallinnassa, pitkän ja vaikean piirityksen jälkeen. Myös Squillacen linnoitus, jonne Bysantin sotilaat turvautuivat, otettiin haltuun. Calabrian linnoituksista veljekset alkoivat suunnitella Sisilian valloitusta muslimien hallitsemana aikana.^[2]

Roger osallistui vanhemman veljensä Apulian herttua Robert Guiscardin kanssa Calabrian valloitukseen Bysantilta vuonna 1060, ja vuonna 1062 solmitulla sopimuksella kaikki alueen linnat ja kaupungit jaettiin puoliksi veljesten kesken. Robert ja Roger aloittivat muslimien ja kreikkalaiskatolisten asuttaman Sisilian valtaamisen, jota hallitsivat Tunisin sulttaanin vallasta irrottautuneet arabiruhtinaat. Veljekset valtasivat Messinaan vuonna 1061 ja Palermon vuonna 1072. Robert nimitti Rogerin Sisilian kreiviksi ja antoi hänelle osan saaresta vuonna 1071, mutta piti itse osan vallatuista alueista.

He aloittivat Sisilian valloituksen eri muslimihallitsijoilta vuonna 1061 Messinan valloituksella ja saattoivat sen päätökseen vuonna 1091. Taistelun käännekohta oli Palermon valloitus vuonna 1072, kun Robert asetti Rogerin vasallikseen Sisilia ja Calabrian maakuntiin, joissa hänellä oli rajoitettu oikeus hallita ja verottaa.^[1]

Jonkin aikaa Roger asui rosvona Scalean linnassaan lähellä Cosenzaa. Vuonna 1062 tehdyssä sopimuksessa veljet jakoivat valloituksensa niin, että kullakin "oli puolet jokaisesta Calabrian linnasta ja kaupungista".^[3] Roger perusti sen jälkeen hovinsa Miletoon.

Vuoteen 1090 mennessä Roger oli valloittanut koko saaren. Sisilia oli lopullisesti normannien hallussa vasta vuonna 1091. Vuonna 1091 hän valloitti Maltan.

Sisilian kreivi

Rogerin hallinto Sisiliassa oli itsevaltaisempaa kuin hänen veljensä Robertin hallinto Italiassa. Roger suhtautui arabeihin ja kreikkalaisiin yleisesti suvaitsevaisesti. Muslimit säilyttivät kaupungeissa moskeijansa ja kaupankäyntioikeutensa, mutta joutuivat maaseudulla maaorjuuteen. Roger värväsi suuren osan armeijansa jalkaväen sotilaista muslimiväestöstä. Pyhä Anselm vieraili hänen luonaan Capuan piirityksessä vuonna 1098 ja näki lukemattomia "arabien ruskeita telttoja". Tästä huolimatta latinalainen vaikutus alkoi olla vallitsevana, kun lombardeja ja muita italialaisia saapui saarelle normannivalloituksen jälkeen. Sisilian valloitus osoittautui ratkaisevaksi muslimivallan tasaisessa vähenemässä Välimeren läntisellä alueella tästä alkaen.

Robertin kuoleman jälkeen vuonna 1085 Roger sai täyden oikeuden hallita Calabriaa Robertin ja Sigelkaitan pojalta, Apulian herttua Roger Borsalta (1060/1061–1111) ja sai vuonna 1098 apostolisen legaatin arvonimen paavi Urbanus II:lta, mikä antoi hänelle vallan Sisilian kirkossa. Kuollessaan Roger oli luonut keskitetyn, tehokkaan hallinnon, jossa kreivin auktoriteettia ei kiistetty.^[1]

Hänen luomansa valtio yhdistettiin Apulian herttuakuntaan vuonna 1127, ja siitä tuli Sisilian kuningaskunta vuonna 1130.

Avioliitot ja jälkeläiset

Rogerilla oli kolme tunnettua aviotonta poikaa:

Jordan Hauteville, Giordano d'Altavilla (n. 1060– 18. syyskuuta 1092), sotilaskomentaja, kuoli ennen isäänsä
Vilhelm Hauteville, Guglielmo d'Altavilla, laillisuus epäselvä, ehkä ensimmäisestä tai toisesta avioliitosta
Geoffrey Hauteville, Goffredo di Ragusa d'Altavilla (k. noin 1120), Ragusan kreivi 1091. Laillisuus epäselvä, ehkä ensimmäisestä tai toisesta avioliitosta. Hänellä ei ollut mahdollisuutta tulla perilliseksi, koska sairasti spitaalia. Avioitui Rogalian kanssa ja heille syntyi viisi lasta.

Rogerin ensimmäinen avioliitto solmittiin Miletossa, Calabriassa jouluna 1061/1062 normanniaatelisen Judith d'Évreux'n (k. 1076) kanssa, joka oli Guillem d'Évreux'n ja Hawise de Giroie tytär. Hän oli Vilhelm Valloittajan pikkuserkku, jonka isä oli Rouenin arkkipiispan Robert II:n poika, kun taas hänen äitinsä oli rikkaan normanniparonin Échauffourin herra Giroien tytär.^[4] Roger oli tuntenut Judithin jo Normandiassa ja rohkaistui kosimaan rikkaan suvun tytärtä kun oli ensin itse hankkinut omaa omaisuutta. Kreivitär Judith seurasi miestään ympäri Sisiliaa ja eli ankeissa sekä puuttellisissa oloissa ja oli Rogerin vihollisten vankina. Rogerin ollessa mantereella kreivitär Judith vastasi hänen linnoituksensa johtamisesta.^[5]

Heille syntyi neljä lasta:

Flandina, avioitui Paternon 1. kreivin, ranskalaisen Hugues de Jarzén (k. 1075 jälkeen) kanssa; avioitui toisen kerran Paternon 2. kreivin Enrico del Vaston kanssa, joka oli Rogerin kolmannen vaimon Adelaide del Vaston veli
Matilde, Mafalda (n. 1062 – ennen 1094), avioitui leskeksi jääneen ranskalaisen Eun kreivi ja Hastingsin linnanherra Robert d'Aceton (k. 1089-1093) kanssa, joka hylkäsi Matildan eikä heillä ollut jälkeläisiä; toinen avioliitto vuonna 1080 Toulousen kreivi ja Provencen markiisi Raymond IV Saint-Gillesin kanssa, ei jälkeläisiä
Adelisa (k. ennen 1096), avioitui vuonna 1083 Monte Sant'Angelon kreivi Enricon kanssa
Emma (n. 1070–1120), kihlattiin ensin Ranskan kuningas Filip I:n kanssa; avioitui Auvergnen kreivi Guillem VI:n kanssa; avioitui toisen kerran Montescaglioson kreivi Rodolfon kanssa.

Roger avioitui toisen kerran vuonna 1077 Eremburge de Mortainin (k. 1087/1089) kanssa, joka oli joko Mortainin kreivi Guillemin tai Eun kreivi Robertin ja Beatrixin tytär.

Heille syntyivät lapset:

Mauger, Malgerio (n. 1080 – n. 1100), Troinan kreivi, ei tietoja avioliitosta tai jälkeläisistä
Muriella (k. 1119), avioitui normanniparoni Josbert de Lucyn kanssa, ei tietoja jälkeläisistä
Constanza (1082 – 1135 jälkeen), avioitui 1095 Italian ja Saksan kuningas Konrad II:n (1074–1101), keisari Henrik IV:n pojan kanssa, avioliitto oli lapseton
Busilla, Felicia (n. 1078—n. 1102), avioitui 1097 Unkarin kuningas Kálmánin kanssa, heille syntyi kolme lasta
Judith, Giuditta (k. 1136), avioitui 1110 Conversanon kreivi Robert I de Bassonvillen (k. 1138 tai 1140) kanssa, heille syntyi ainakin yksi poika
Sibilla, avioitui Burgundin herttua Robert I:n pojan Robertin kanssa, ei tietoja jälkeläisistä

Roger avioitui kolmannen kerran vuonna 1089 Adelaide del Vaston (n. 1075 – 16. huhtikuuta 1118) kanssa, joka oli Manfred del Vaston tytär ja hänen vävynsä Enrico del Vaston sisar.

Heille syntyivät lapset:

Matilde (k. ennen 1094), avioitui Alifen kreivi Ranulf II:n (k. 1139) kanssa, joka oli Apulian herttuakunnan vallantavoittelija, heille syntyi ainakin yksi poika
Simon (1093–1105), Sisilian kreivi, kuoli 12-vuotiaana
Roger II (1095–1154), Sisilian kuningas, avioitui kolme kertaa ja hänellä oli yhteensä 14 lasta, joista aviottomia oli ainakin viisi
Maximilla, Matilda (k. 1137 jälkeen), avioitui Ildebrandino VI:n kanssa, joka oli toskanalaista Aldobrandeschin sukua

Yksi Rogerin tyttäristä, nimeltä Matilde, avioitui 1095 savoijilaisen Albonin kreivi Guigues III:n (1050/1060–1133) kanssa ja heille syntyi kuusi lasta.

Perintö

Roger kuoli noin 70-vuotiaana, poikkeuksellisen iäkkäänä omalle ajalleen, 22. kesäkuuta 1101 Miletossa, Calabriassa. Hänet on haudattu paikalliseen Pyhän Kolminaisuuden benediktiiniluostarin (L'abbazia della Santissima Trinità) kirkkoon, joka tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1738.

Häntä seurasi Sisilian kreivinä vanhin elossa oleva poika Simon, joka kuoli 12-vuotiaana vuonna 1105. Tämän jälkeen valtaan nousi Rogerin toiseksi vanhin poika Roger II, josta aikanaan tuli Sisilian ensimmäinen kuningas. Hänen jälkeläisensä mieslinjassa hallitsivat Sisiliaa vuoteen 1194 saakka.

Viitteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Roger I | King of Italy, Conqueror, Norman | Britannica www.britannica.com. Viitattu 20.10.2024. (englanniksi)
↑ Malaterra, Galfredus & Wolf, Kenneth Baxter: The deeds of Count Roger of Calabria and Sicily and of his brother Duke Robert Guiscard. University of Michigan Press, 2005. S. 17
↑ Curtis, Edmund: Roger of Sicily and the Normans in lower Italy, 1016-1154. G. P. Putnam's Sons; The Knickerbocker Press. 1912. Ss. 57, 68
↑ Schwennicke, Detlev: Europäische Stammtafeln: Stammtafeln zur Geschichte der Europäischen Staaten, uusi painos, osa II. J. A. Stargardt, Marburg 1984. Taulukko 79
↑ Norwich, John Julius: The Normans in the South 1016–1130. London: Solitaire Books, 1981. S. 156