Röyhysara

Röyhysara
Röyhysaramätäs
Röyhysaramätäs
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Vaarantunut

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Alaheimo: Cyperoideae
Tribus: Cariceae[2]
Suku: Sarat Carex
Laji: appropinquata
Kaksiosainen nimi

Carex appropinquata
Schumach.

Synonyymit
  • Carex paradoxa Willd.
Katso myös

  Röyhysara Wikispeciesissä
  Röyhysara Commonsissa

Röyhysara (Carex appropinquata) on Euraasiassa tavattava kosteiden kasvupaikkojen sarakasvi. Suomessa laji on harvinaistunut ja se on nykyään luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.[3]

Ulkonäkö ja koko

Röyhysaran kukinto.

Röyhysara on tiivismättäinen ja kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Varsien tyvitupet ovat tumman- tai mustanruskeita ja ne hajoavat pitkiksi jouhimaisiksi säikeiksi. Harmahtavanvihreät lehdet ovat 2–3 millimetriä leveitä ja vartta lyhyempiä. Alaosastaan haarova monitähkäinen kukinto on 4–8 cm pitkä, tiheähkö ja liereä. Tähkät ovat osittain lyhytperäisiä ja pitkänomaisia. Tähkän kärki on hedekukkainen ja tyvi emikukkainen. Tähkäsuomut ovat punaruskeita, kapeakärkisiä ja leveälti kalvolaitaisia. Pullakot ovat 2–3 mm pitkiä, tummanruskeita, himmeitä ja selväsuonisia. Pullakon suuota on kapea ja reunoilta selvähampainen. Suomessa röyhysara kukkii kesä-heinäkuussa.[4] Röyhysara muistuttaa lähdesaraa (Carex paniculata) ja voi myös risteytyä sen kanssa.

Levinneisyys

Röyhysaran levinneisyysalue ulottuu Ranskasta Pohjois-Italian kautta Romaniaan ja edelleen Keski-Venäjälle. Pohjois-Euroopassa levinneisyysalue ulottuu Fennoskandian pohjoisosiin asti. Lajia tavataan paikoitellen myös Kaukasuksen alueella ja Keski-Aasiassa.[5] Suomessa röyhysaraa on tavattu lähes koko maasta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, mutta levinneisyysalue on hyvin rikkonainen. Laji on harvinaistunut, ja yleisin se lienee nykyisin Varsinais-Suomessa ja Lapissa.[6] Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta röyhysara on kadonnut.[7]

Elinympäristö

Röyhysara kasvaa kosteilla kasvupaikoilla, kuten letoilla, lettokorvissa, puronvarsilla ja lähteiden ympäristössä. Laji on kalkinvaatija.[4] Röyhysara on harvinaistunut Suomessa rehevien soiden ojittamisen seurauksena.[7]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007.

Viitteet

  1. ↑ Carex appropinquata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ Stevens, P. F.: Cyperaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 29.3.2021.
  3. ↑ Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 2.9.2010.
  4. ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 548.
  5. ↑ Den virtuella floran: Tagelstarr (ruotsiksi) Viitattu 2.9.2010.
  6. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Röyhysaran levinneisyys Suomessa Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 2.9.2010.
  7. ↑ a b Uusitalo 2007, s, 58.

Aiheesta muualla

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!