Pyhän Henrikin kirkko siunattiin käyttöön 1860, mutta sen vihki vasta 14. syyskuuta 1904 Mohilevin arkkihiippakunnan arkkipiispa Jerzy Szembek. Modernin ajan ensimmäinen suomalainen katolinen pappi, Wilfrid von Christierson oli kirkkoherrana vuosina 1906–1911. Kirkosta tehtiin piispankirkko 1920, jolloin Suomesta tuli apostolinen vikaarikunta.[1]
Kirkkosalin neljätoista ristintien asemaa on valettu Ranskassa 1800-luvulla. Salin seinillä on kaksitoista vihkiristiä kynttilöineen. Urkuparvella on tukholmalaisen Richard Jacobin tehtaan urut vuodelta 1967. Parven alla on muistotaulu Johannes Paavali II:n vierailusta Suomessa vuonna 1989. Urkuparvea kannattavissa pylväissä on marmoriset vihkivesiastiat. Kirkkosalin lasimaalaukset valmisti hollantilainen René Groene 1960-luvulla ja ne peruskorjattiin 2000-luvun alussa.[3]
Kirkon katon todettiin vuonna 2009 olevan romahtamisvaarassa. Katto uusittiin korjauksissa, jotka valmistuivat syksyllä 2010. Lahonneen ansaan pää uusittiin, samoin vaihdettiin kattopelti ja muita rakenteita. Pelti oli välillä punainen, mutta korjauksen jälkeen vihreä. Kellotornista löytyi pala vanhaa vihreää kattopeltiä, jonka perusteella Museovirasto hyväksyi värimuutoksen. Kellotapulin romahtamisvaarassa ollut yläosa uusittiin, ja sen luukut muutettiin avautuviksi. Myös ikkunamaalaukset ja penkkien polvituet uusittiin. Korjaustöitä rahoittivat Museovirasto, suomalaiset säätiöt ja yksityiset tahot sekä saksalainen Bonifatiuswerk-säätiö.[4]
Lähteet
↑Toim. Pentti Hongisto, Anu Salminen ja Marko Tervaportti: Pyhän Henrikin Katedraali Helsingin Kaivopuistossa, s. 3. Katolinen tiedotuskeskus, 2010.
↑Toim. Pentti Hongisto, Anu Salminen ja Marko Tervaportti: Pyhän Henrikin Katedraali Helsingin Kaivopuistossa, s. 5. Katolinen tiedotuskeskus, 2010.
↑Toim. Pentti Hongisto, Anu Salminen ja Marko Tervaportti: Pyhän Henrikin Katedraali Helsingin Kaivopuistossa, s. 10. Katolinen tiedotuskeskus, 2010.
↑Jussi Konttinen: Katolisten kirkko sai uuden katon. Helsingin Sanomat, 23.10.2010, s. A 21.