Pulkajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Pirkkalan Keskisenkulmalta sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Pulkajärvi on osa Sikojoen valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
Järvi on 750 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 13 hehtaaria. Järvi sijaitsee eteläisen Pirkkalan erämaa-alueella laajan painauman pohjukassa. Järveen laskee vain yksi mökin ympärille kaivettu suo-oja. Järven laskuoja lähtee pohjoisrannasta ja juoksee vajaa 600 metriä luoteeseen 14 metriä alempana olevaan Keskisenjärveen. Järven rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa jyrkähköä moreenimaastoa, joka on muutamissa tasaisemmissa paikoissa soistunutta. Erikoinen paikannimi on järven länsipuolella sijaitsevalla jyrkkäreunaisella kalliolla, jota kutsutaan Tanssinkallioksi. Tasaisiin paikkoihin on rakennettu kuusi vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Sorkkalan Ylinenjärveltä, johon pääsee yhdystieltä 3003. Yli puolet järven rannoista kuuluvat yhtenäiseen luonnonsuojelualueeseen. Se alkaa 200 metrin päässä kulkevalta Lempäälän rajasta ja ulottuu myös järven pohjoispuolelle Tanilankalliolle asti.[2][1][4]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1977, 1988, 1993, 1995, 1996, 2005, 2010 ja 2015. Järven vedenväri on lievästi ruskeaa, koska siihen on liuennut hieman humusta. Vesi on kuitenkin kirkasta. Järven pintaveden happamuustaso on normaali ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Pohjan lähellä vesi on lievästi hapanta siellä tapahtuvan hajotustoiminnan vuoksi. Vesi lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvisin. Talvella happivajetta esiintyy yleensä alusvedessä. Kesällä happivaje on voimakkaampaa yli 5 metrin syvyydessä. Heikoin tilanne syntyi kesällä 2005, jolloin täydellinen happikato syntyi juuri yli 5 metrin syvyyteen. Pohjan läheisyydessä hapettomuus aiheuttaa pohjan sedimenttien ravinteiden ja metallien liukenemisen takaisin veteen. Kesällä 2015 tilanne oli parempi ja tilannetta voidaan pitää tyydyttävänä. Veden ravinnepitoisuudet ovat karuille järville ominaiset. Vähäinen ravinnepitoisuus on pitänyt levien määrät alhaisina. Kuitenkin klorofyllipitoisuudet ovat kohonneet reheville järville ominaisiksi. Leväongelmat ovat kuitenkin pienet verrattuna Ylinenjärvessä ja Keskinenjärvessä. Pulkajärvi soveltuu hyvin virkistyskäyttöön.[3]
Historiaa
Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin pelkästään ”Pukkajärvi”. Järvi oli tuolloin autio eikä kartturi tiennyt alueen soista mitään.[5]
Pulkajärvi on säilynyt erämaajärvenä pitkään ja vielä vuoden 1961 peruskartassa järvellä ei näy raskasta ihmistoimintaa. Vuoden 1975 kartassa uutta onkin Keskisenkulmalle ja siitä koilliseen kulkeva tie, jonka varrelle aivan Pulkajärven pohjoispuolelle on perustettu kaatopaikka. Samassa kartassa on järvelle ilmaantunut neljä vapaa-ajan asuntoa, vaikka järvelle ei johda vielä tietäkään. Vuonna 1980 kartassa näkyy laajentuneen kaatopaikan viereen rakennettu tie Lempäälän Asemankylän suuntaan. Vasta tämän jälkeen rakennettiin tiet järven vapaa-ajan asunnoille Ylinenjärveltä.[6][7][8][9]
Lähteet
