Petserinmaa [1] (vir. Petserimaa) oli vuonna 1920 perustettu maakunta Viron kaakkoisosassa. Se käsitti setukaisten historiallisen asuinalueen eli Setumaan. Vuoden 1945 alusta suurin osa maakunnan alueesta liitettiin kuitenkin Venäjän SFNT:hen[2], ja tämä alue kuuluu nykyisinkin Venäjään. Petserinmaan Virolle jäänyt osa kuluu nykyisin Võrumaan maakuntaan.
Historia
Setukaiset pitävät koko Petserinmaata historiallisena kotimaanaan.[3] Alueella on kuitenkin vanhastaan asunut myös venäläisiä, jotka pääasiassa olivat vanhauskoisia ja joiden puhuma kielimuoto on välittävä murre venäjän ja valkovenäjän kielten välillä.[4]
Vuonna 1473[5] alueelle perustettiin yksi Venäjän huomattavimmista ortodoksisista luostareista, Petserin luostari.[6] Suureen Pohjan sotaan (1700–1721) saakka Petseri oli Venäjän läntisenä rajalinnoituksena ensin Liiviläistä ritarikuntaa, myöhemmin Ruotsia ja Puola-Liettuaa vastaan.[7] Myöhemmin kaupunki ympäristöineen Venäjän Pihkovan kuvernementtiin.[8]
Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa, helmikuusta joulukuuhun 1918 maakunnan pääkaupunki Petseri oli Saksan miehittämä. Saksalaiset aikoivat liittää kaupungin ympäristöineen Baltian herttuakuntaan. Viron itsenäisyyssodassa virolaiset valloittivat kaupungin 29. maaliskuuta 1919. Petserin ja sitä ympäröineen Setumaan liittäminen Viroon vahvistettiin Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920[8][2], ja alueista muodostettiin Petserinmaan maakunta.
Vuonna 1940 koko Viro, myös Petserinmaa liitettiin Neuvostoliittoon. Toisen maailmansodan aikana Petserinmaa oli Saksan Heerin miehittämänä elokuusta 1941 elokuun 11. päivään saakka 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto jälleen valtasi sen edetessään kohti Saksaa. Vuoden 1945 alussa suurin osa Petserinmaata samoin kuin Narvanjoen itäpuolinen alue Koillis-Virossa liitettiin Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan.
Kun Viro vuonna 1991 Neuvostoliiton hajotessa jälleen itsenäistyi, virolaiset herättivät kysymyksen Tarton rauhansopimuksen mukaisten rajojen palauttamisesta. Viro kuitenkin luopui aluevaatimuksistaan marraskuussa 1995.[9] Asiaan vaikutti osaltaan se, että entisen Petserinmaan Venäjään kuuluvan osan nykyiset asukkaat ovat lähes yksinomaan venäläisiä.[6] Maaliskuun 18. päivänä 2005 Viro ja Venäjä allekirjoittivat rajasopimuksen, jolla nykyinen raja vahvistettiin. Sopimuksen johdannossa todettiin Viron perustuslain 122. artiklan mukaisesti, että raja poikkeaa eräissä kohdin Tarton rauhan rajasta.[10]
Kunnat
Maailmansotien välisenä aikana Petserinmaahan kuuluivat seuraavat kunnat:[2]
Näistä Järvesuu (nykyinen Värsta), Meremäe ja Mäe (nykyinen Mikitamäe) sekä osa Saatsea kuuluvat nykyisin Viroon, muut Venäjään.[2] Alueen Viroon kuuluvista kunnista Meremäe kuuluu nykyisin Võrumaan, muut Põlvamaan maakuntaan.
Lähteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
- ↑ a b c d Sirje Sinilind: ”Valtiosta”, Viro ja Venäjä, Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940–1984, s. 15–19. Alea-Kirja, 1985. ISBN 951-9272-97-6
- ↑ Culture and Power ant the Edges of the State; National Support and Subversion in European Border Regions, s. 268. LIT Verlag, 2007. ISBN 3-8258-7569-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ The Russians of Petseri. The Slavonic and East European Review, Määritä ajankohta!
- ↑ The holy dormition Pskov-Caves Monastery Pihkovan-Petserin luostari. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ a b Marko Lehti, David James Smith: ”The EU and Russia in the Northern Dimensions”, Post-Cold War Identity Politics: Northern and Baltic Experiences, s. 263. Psychology Press, 2003. ISBN 0-7146-5428-0 Teoksen verkkoversio.
- ↑ About Pechory pechory.biz. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ a b ”Viro”, Tietosanakirja, 11. osa (täydennysosa), s. 1484, 1500. Otava, 1922.
- ↑ Alan Edwin Day, Roger East, Richard Tomas: A Political and Economic Dictionary of Eastern Europe, s. 443. Taylor & Francis, 2004. ISBN 1-85743-063-8 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Estonian Review: June 20-26, 2005 estemb.se. Arkistoitu 30.1.2016. Viitattu 10.5.2016.
