Blomstedt valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1918 ja arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta 1922.[1] Hän työskenteli aluksi arkkitehti Armas Lindgrenin toimistossa ja myöhemmin Bertel Jungin toimistossa sekä Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa Gunnar Taucherin apulaisena. Blomstedt meni naimisiin 1924 arkkitehti Märta von Willebrandin kanssa, joka oli ollut hänen opiskelutoverinsa. He perustivat oman arkkitehtitoimiston 1926. Blomstedt osallistui 1920–1930-luvulla moniin arkkitehtuurikilpailuihin ja teki läpimurtonsa 1926 voitettuaan Liittopankin pääkonttorin suunnittelukilpailun. Olavi Paavolainen ylisti Liittopankin taloa Euroopan moderneimmaksi rakennukseksi, ja sen ilmakuvaa käytettiin mainoksissa ja Erkki Valan romaanin kansikuvana. Samoihin aikoihin Blomstedt voitti myös Helsingin Suomalaisen Säästöpankin rakennuksen suunnittelukilpailun. Molemmat olivat vielä tyylisuunnaltaan klassismia.
Blomstedt kirjoitti paljon artikkeleita lähinnä kaavoituksesta. Hän vastusti Arkkitehti-lehden artikkelissaan "Asemakaavakysymyksiä Suur-Helsingin keskustassa" Eliel Saarisen keskustasuunnitelmaa, jonka mukaan Töölönlahti olisi täytetty ja päärautatieasema siirretty Pasilaan. Blomstedt osallistui vuoden 1933 arkkitehtikilpailuun Temppeliaukion kirkon suunnittelemisesta. Ehdotus oli liian utopistinen toteutettavaksi. Lähes neljänkymmentä vuotta myöhemmin rakennettu Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus on yllättävänkin samankaltainen.
Blomstedt otti osaa myös Kotkan kaupungintalon suunnittelukilpailuun ehdokkaalla "Ruotsinsalmi". Erkki Huttusen suunnitelma kuitenkin toteutettiin. Blomstedt oli pettynyt eikä ottanut huomioon viereistä kaupungintaloa lainkaan suunnitellessaan Kotkan suomalaista säästöpankkiakenen mukaan?.
Blomstedt toimi vuodesta 1933 Oy Alkoholiliike Ab:n arkkitehtina. Hän suunnitteli Alkolle myymälä- ja ravintolasisustuksia sekä aloitti Rovaniemelle rakennetun Hotelli Pohjanhovin suunnittelun 1935.[2] Viimeinen valmistunut Blomstedtin suunnittelutyö oli Kannonkosken kirkko, joka valmistui vasta hänen kuolemansa jälkeen 1938.
Pauli Blomstedtin poika oli historian professori Yrjö Blomstedt (1926–1994). Pauli Blomstedtin tytär Benita Pasanen (o. s. Blomstedt, 1924–2016[3]) toimi kirjastoalalla, viimeksi Oulun kaupungin kirjastotoimenjohtajana.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Blomstedt Pauli E.. YLE Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina: arkkitehdit. Web Archive 9.11.2011.
↑ abHenttonen, Maarit: Blomstedt, Pauli (1900–1935)Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.8.2016.
↑ abHautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. Väitöskirjan verkkoversio
.jpg)
