Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Temppeliaukion kirkko sisältä. Salinäkymä lehterin alta.Haagan ammattikoulu2.Hotelli Mesikämmen. Kalliokäytävä.Espoonlahden kirkko. Alttarialue.Haminan poliisi- ja oikeustalo. Kreikkalaiskatolisen kirkon pihalta nähtynä.
Tuomo Suomalaisen vanhemmat olivat majakkamestari Oskar Juho Suomalainen ja sairaanhoitaja Laina Suomalainen (o.s. Esko). Hänen puolisonsa oli Eine Eva Helena Söderman.
Suomalainen valmistui ylioppilaaksi Haminan Lyseosta 1951 ja arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta 1960. Hän työskenteli arkkitehtitoimistoissa Hytönen & Luukkonen 1953 ja Eliel Muoniovaara 1954–56 sekä 1958–60. Vuonna 1956 hän sai arkkitehtiveljensä Timo Suomalaisen kanssa 1. palkinnon yleisessä suunnittelukilpailussa Lappeenrantaan rakennettavasta Etelä-Saimaan ammattioppilaitoksesta. Veljekset saivat myös suunniteltavakseen tämän mittavan kohteen ja perustivat syksyllä 1956 oman toimiston, jota he johtivat yhdessä Tuomon kuolemaan asti. Tuomo Suomalainen oli sivutoimisesti assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa 1960–63 (aine arkkitehtuuri 1).
Arkkitehtonisesta ilmaisusta
Tuomo Suomalainen on yhdessä veljensä kanssa suunnitellut useita julkisia rakennuksia, joista moni vapaiden muotojen, korostetun materiaalintunnun ja rakenteiden visualisoinnin aktiivisuudessa poikkeaa aikakautensa suomalaisen arkkitehtuurin rationaalisesta valtalinjasta, jota vastaan vain muutama arkkitehti kapinoi. Töistä tunnetuin on kallioon louhittu Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko (1960–69).
Kirjassa Temppeliaukio – kirkko Suursaaresta länteen (Maila Mehtälä, WSOY 2003) Timo Suomalainen kertoo, kuinka arkkitehtiveljekset ensimmäisen oman työn, puhdaslinjaisen Etelä-Saimaan ammattioppilaitoksen valmistuttua 1960 alkoivat kaivata töissään pääsyä ehdottomuudesta vapauteen, vaistonvaraisuuteen ja inhimilliseen moni-ilmeisyyteen. Rakennustaiteellisessa mielessä he pyrkivät nyt järkipohjaisesta suunnittelusta edelleenkään tinkimättä saattamaan kaikki, myös toiminnalliset ratkaisut alitajuntaa luotaamalla kohti toteutusta. He kunnioittivat rakennuspaikkaa antaen sen erityispiirteiden - usein luonnon - osallistua suunniteluun.
Vuonna 2000 Amerikan arkkitehtiliiton (AIA) kunniajäseneksi kutsutun Timo Suomalaisen varsinaiseksi ansioksi amerikkalaisen arkkitehdin Gerald Moorheadin kokoamassa materiaalissa katsotaan veljesten yhteinen ja Timo Suomalaisen myöhempi edelleen ilman trendejä ja visuaalista pakkopaitaa toteutettu arkkitehtuuri; sen laaja-alaisuus, esimerkillisyys ja runollisuus.
Suomen Arkkitehtuurimuseo vastaanotti keväällä 2020 kokoelman, joka on kattava läpileikkaus Tuomo Suomalaisen ja hänen veljensä Timo Suomalaisen työskentelystä.
[1]
Poimintoja työluettelosta
Toteutettuja töitä on yhteensä noin 140 (suunnitelmat yhteisiä Timo Suomalaisen kanssa):
Keuruun varuskunnan ”asemakaava” 1960–64 sekä kaikki varuskunnan rakennukset aina korjaamoista asuntoihin ja kerhorakennukseen 1960–91 (Tuomon osalta –1988)
Haagan ammattikoulu, Helsinki 1962–67
Puolustuslaitoksen asuintalot Rovaniemen Korkalovaara ja Tampereen Turtola 1963–71
1.palkinto Temppeliaukion kirkko, Helsinki 1961 (valmistunut 69)
1.palkinto Hallinto- ja Kulttuurikeskus, Jyväskylä 1961
3.palkinto Hallinto- ja Kulttuurikeskus, Maarianhamina 1966, pohjoismainen kilpailu)
1.lunastus Hallinto- ja Kulttuurikeskus, Valkeakoski 1966
5.palkinto Espoon keskus, Espoo 1967, kansainvälinen kilpailu
Vuoden 1967 jälkeen ei osallistumista yleisiin kilpailuihin.
Tunnustuksia
Diploma and Silver Hexagon of Habitation Space (International Aard Milan) Asunto Oy Majakumpare ja Hotelli Mesikämmen 1978
Postimerkki 2.5.1983 Temppeliaukion kirkko
Miljöö-palkinto Haminan poliisi- ja oikeustalo 1984 (kilpailun järjestäjä päivälehti Uusi Suomi)
Postimerkki 19.4.1986 Haminan Poliisi- ja Oikeustalo
Osallisuus Helsingin kaupungin saamaan tunnustukseen, Europa Nostra-diplomiin 1988 Sarvikuono-korttelin saneerauksesta (Timo ja Tuomo Suomalainen) ja Leijona-korttelin saneerauksesta (Aarno Ruusuvuori) yhteisesti
IFRAA (International Architectural Design Awards) Honour Award Leirikangas Cemetary Chapel, USA 1992
Temppeliaukion kirkko lukijoiden 10 kärjessä -listalla Helsingin Sanomien 6.12.1997 äänestyksessä Suomen itsenäisyyden ajan merkittävimmästä taideteoksesta
