Paleoproterotsooinen maailmankausi eli Huron-kausi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten oli prekambrin proterotsooisen eonin kolmesta jaksosta ensimmäinen. Sitä luonnehtivat hapen määrän kasvu ilmakehässä ja ensimmäinen jääkausi, Huron-jääkausi.
Happea tuottivat luultavasti sinibakteerit (sinilevät). Aitotumaiset eli eukaryootit kehittyivät molekyyleistä päätellen noin 2,2 miljardia vuotta sitten, mutta tämä ei liene täysin varmaa, eukaryoottien synty ajoitetaan joskus
aikaan 1,5–1 miljardia vuotta sitten.
Tällä kaudella syntyi kerrostumiin rautaraitoja ilmakehässä olleen hapen hapettaessa rautaa. Tämä viittaa yhteyttämiseen tai muunlaiseen bakteeritoimintaan, joka tuottaa happea ilmakehään.
Kauden keskivaiheilla Vredefortiin ja Sudburyyn osuivat suuret asteroidit, jotka synnyttivät valtavat kraatterit.
Paleoproterotsooisen kauden jako
- Statheros (engl. Statherian) 1800 – 1600 miljoonaa vuotta sitten
- Oroseira (Orosirian) 2050 – 1800 miljoonaa vuotta sitten, Vredefort-kraatteri
- Rhyax (Rhyacian) 2300 – 2050 miljoonaa vuotta sitten
- Sideros (Siderian) 2500 – 2300 miljoonaa vuotta sitten, sideerinen, rautaraidat
Katso myös
Maapallon geologinen historia