Eoarkeeinen maailmankausi

Arkeeinen aioni
Alkamisaika milj. v sitten	Maailmankausi
2 800	Neoarkeeinen
3 200	Mesoarkeeinen
3 600	Paleoarkeeinen
3 800	Eoarkeeinen

Eoarkeeinen maailmankausi noin 3,8-3,6 miljardia vuotta sitten käsittää ajan, jolta on löydetty kivissä olevia hiilipusseja, joita pidetään todisteena ensimmäisestä bakteerityyppisestä elämästä. Hiilipussien eloperäinen alkuperä ei ole täysin varma. Niissä olevien isotooppien eli alkuaineiden alalajien suhde on sama kuin eliöissä.

Geologia eoarkeeisella kaudella

Eoarkeeista kautta edelsi eloton hadeeinen eoni, jolloin maapallon kuori ja mahdollisesti ensimmäiset meret mudoostuivat. Eoarkeeisen kauden aikana maapallolle alkoi kehittyä ilmakehä. Ensimmäinen ilmakehä on ollut oletettavasti hapeton, ja hiilidioksidin määrä on ollut vastaavasti nykyilmakehään verrattuna huomattavan korkea. Häviävän pieni määrä happea on saattanut syntyä ilmakehään vesihöyryn tai hiilidioksidin hajotessa hapeksi. Vasta fotosynteesiin kykenevien eliöiden yleistyessä hapen määrä on saattanut alkaa lisääntyä.^[1]

Myös valtamerien muodostuminen ajoittunee eoarkeeiselle kaudelle. Valtamerien muodostumiselle tärkeää on ollut runsaan tulivuoritoiminnan kautta ilmakehään päätynyt vesihöyry.^[1]

Eoarkeeisen maailmankauden aikana Maapallon sisäinen lämmöntuotto oli paljon suurempi kuin myöhemmillä kausilla.^[2]

Elämä eoarkeeisella kaudella

Eoarkeeista kautta määrittää se, että ensimmäiset epäsuorat jäljet elämästä maapallolla ajoittuvat sille. Eoarkeeiselta kaudelta on löydetty varhaisimpia tunnettuja elämään viittaavia jäänteitä, eli niin sanottuja hiilipusseja. Hiilipusseissa ei ole tunnistettavissa eliöiden rakenteita, mutta niissä tavattavan aineksen isotooppisuhde on sama kuin eliöissä. Varhaisimmat hiilipussit ovat arviolta 3,5-3,7 miljardia vuotta vanhoja, ja niiden otaksutaan olevan peräisin varhaisimmista bakteereista tai arkeista joita maapallolla on tuolloin alkanut esiintyä.^[1]

Kuitenkin eräitä tätä varhaisempia grafiittijäänteitä on epäilty myös alkuperältään eloperäisiksi. Varhaisimmat mahdollisesti eloperäiset grafiittijäänteet ovat peräisin jopa 3,95 miljardin vuoden takaa.^[1]

Eoarkeeiseen kauteen liittyviä kerrostumia

• Kiinan Qianxin 3800–3400 miljoonaa vuotta sitten
• Euroopan Isuan 3800–3500 miljoonaa vuotta sitten vanhoja mahdollisesti eloperäisiä jäänteitä
• Etelä-Afrikan Swazian 4000–3000 miljoonaa vuotta sitten

Lähteet

1. Archean Eon | Atmosphere, Timeline, and Facts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 29.6.2024. (englanniksi)
2. Erkki J. Luukkonen, Peter Sorjonen-Ward: Arkeeinen kallioperä, ikkuna 3 miljardin vuoden taakse geologinenseura.fi. Viitattu 1.1.2024.

Katso myös

• Geologiset kaudet
• Arkeeinen aioni

Maapallon geologinen historia

Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)
Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)	eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)
Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)	paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)
541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)	paleotsooinen (541–252,17 mvs): kambrikausi • ordovikikausi • siluurikausi • devonikausi • kivihiilikausi • permikausi mesotsooinen (252,17–66,0 mvs): triaskausi • jurakausi • liitukausi kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään): paleogeenikausi • neogeenikausi • kvartäärikausi