Olivan rauhassa Juhana II Kasimir luopui vaateistaan Ruotsin kruunuun, jonka hänen isänsä Sigismund oli menettänyt 1599. Puola luovutti Ruotsille Liivinmaan ja Riian, jotka olivat olleet ruotsalaisten hallinnassa jo 1620-luvulta. Hohenzollernin suvun vasallisuhde Puolan kuninkaaseen loppui, kun Preussin herttuakunta, jota Brandenburgin vaaliruhtinaat olivat hallinneet lahjoitusmaana, irrotettiin kuninkaan lääninherruudesta. Olivan rauha merkitsi yhdessä Kööpenhaminan ja Kardisin rauhansopimusten kanssa Ruotsin suurvalta-ajan huippukohtaa. Puola-Liettualle Olivan rauha teki mahdolliseksi sotimisenVenäjää vastaan[1].
Lähteet
↑Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 15. Venäjä - Puola, s. 324-325. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09743-8.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.