Novolipetski metallurgitšeski kombinat

Novolipetski metallurgitšeski kombinat
Yritysmuoto	OAO
Osake	LSE: NLMK MCX: NLMK RTS: NLMK
Perustettu	1931 / 1992[1]
Toimitusjohtaja	Aleksei Lapšin
Puheenjohtaja	Vladimir Lisin
Kotipaikka	Lipetsk, Venäjä
Toimiala	Metalli
Liikevaihto	6 046 milj. USD (2006)[2]
Liikevoitto	2 243 milj. USD (2006)[2]
Omistaja	Vladimir Lisin 83 %
Kotisivu	www.nlmksteel.com
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

OAO Novolipetski metallurgitšeski kombinat (ven. OAO Новолипецкий металлургический комбинат, lyh. NLMK) on Venäjän kolmanneksi suurin kaivos- ja metallurgian alan yhtiö. Sen omistaa lähes kokonaan venäläinen oligarkki Vladimir Lisin. Novolipetski metallurgitšeski kombinat on saanut jalansijaa Euroopan markkinoista yhteisyrityksellä Dufercon kanssa.

Forbesin kevään 2012 suuryritysten listan mukaan yhtiö oli Venäjän 15. suurin julkisesti noteerattu yhtiö.^[3] Vuonna 2015 NLMK listattiin tuotantoimäärältään (16,05 milj. tonnia) maailman 19. suurimmaksi teräksen valmistajaksi.^[4]

Historia

Vuonna 2006 Novolipetski metallurgitšeski kombinat perusti yhteisyrityksen sveitsiläisen Dufercon kanssa. Yhteisyritykseen kasattiin 1,6 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä liiketoimintaa. Kauppa avasi yritykselle tietä Euroopan markkinoille. ^[5]

• 
  Yhtiön hallintorakennus.
• 
  NLMK:n Novolipetskin terästehdas.
• 
  Novolipetskin metallikombinaatin tehdas Voronežjoen äärellä.

Lähteet

1. History Novolipetsk Steel. Arkistoitu 6.8.2007. Viitattu 17. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
2. Consolidated US GAAP Financial Statements for 2006 16. huhtikuuta 2007. Novolipetski metallurgitšeski kombinat. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 17. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
3. The World's Biggest Public Companies (pdf) Forbes, forbes.com. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
4. Arkistoitu kopio (pdf) (Maailman suurimpien teräksenvalmistajien listaus tuotantomäärineen 2015 julkaisun sivulla 8) worldsteel.org. Arkistoitu 5.2.2017. Viitattu 4.2.2017. (englanniksi)
5. NLMK, Duferco Fused for $1.6 Billion 26. marraskuuta 2006. Kommersant. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 17. heinäkuuta 2007. (englanniksi)