Moptin alue
Région de Mopti |
|---|
Moptin alue Malin kartalla. |
Moptin alueen piirit. |
| Valtio |
Mali |
| Hallinto |
|
| – hallinnollinen keskus |
Mopti |
| Pinta-ala |
79 017 km² |
| Väkiluku (2009) |
2 036 200 |
| Infobox OK |
Moptin alue (ransk. Région de Mopti) on hallintoalue Malin keskiosassa. Sen pinta-ala on 79 017 neliökilometriä.[1] Alueella on 2 036 200 asukasta (vuonna 2009, väestönlaskenta)[2].
Maantiede
Moptin alue muodostaa 6,3 % Malin pinta-alasta. Se rajoittuu pohjoisessa Timbuktun ja lounaassa Ségoun alueisiin sekä kaakossa Burkina Fasoon.[3]
Alueen läpi virtaa Nigerjoki, joka muodostaa Nigerin sisämaasuistoksi kutsutun laajan tulva-alueen. Muita luonnonalueita ovat Bandiagaran–Homborin ylänkö, Gondo-Mondoro ja Gourma.[4] Järviä ovat Débo, Waladou, Korientzé, Korarou, Aougoundou ja Niangaye.[3]
Seutu kuuluu Sahelin ja Sudanin ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 150 ja 750 millimetrin välillä.[4]
Hallinnollinen jako ja asutus
Alue käsittää kahdeksan piiriä: Bandiagara, Bankass, Djenné, Douentza, Koro, Mopti, Ténenkou ja Youwarou. Niihin kuuluu 103 maalais- ja viisi kaupunkikuntaa. Kaupunkikuntia ovat Bandiagara, Djenné, Douentza, Mopti ja Ténenkou.[1] Kyliä ja nomadiryhmiä on 2 078[3].
Alueella asuu 14,0 % Malin väestöstä[5]. Asukastiheys on Bamakon sekä Sikasson ja Ségoun alueiden jälkeen maan neljänneksi suurin, 26,2 henkeä neliökilometrillä[6]. Kaupunkiväestön osuus on 9,8 %[7].
Asukkaat ovat etupäässä fulbeja, dogoneja, bambaroita, markoja, bozoja, somonoja, songhaita ja boboja. Lisäksi on muun muassa tuaregeja, maureja ja moseja.[8] Puhutuimmat kielet ovat dogon (41,4 %), fulani (25,9 %), bambara (11,1 %), bozo (9,1 %), songhai (4,4 %), tamašek (2,0 %) ja marka (1,8 %)[9].
Talous
Tärkeimmät liikenneväylät ovat etelästä pohjoiseen johtava maantie RN16 sekä Nigerjoki. Sévaréssa Moptin lähellä on lentokenttä.[1]
Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, hirssi, durra, fonio ja maissi. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset, aasit, siipikarja sekä vähäisemmässä määrin kamelit ja siat.[1] Kalastus tuottaa vuosittain 70 000–120 000 tonnia tuoretta, kuivattua tai savustettua kalaa[10]. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Teollisuutta ei ole juuri lainkaan.[1]
Nähtävyydet ja matkailu
Alueen nähtävyyksiä ovat Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat Djenné ja Dogonimaa, Nigerin sisämaasuisto, historialliset Moptin, Homborin ja Hamdallahin keskukset sekä seudun eläimistö, perinteinen arkkitehtuuri ja käsityötaide. Matkailupalvelut ovat vielä vähäisiä.[1]
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
