Marko Anttila (s. 27. toukokuuta1985Lempäälä) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SM-liigajoukkueOulun Kärpissä. Hän toimii joukkueen kapteenina. Anttila on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä ja laukoo oikealta. Hän on 203 senttimetriä pitkä ja painaa 108 kiloa.[8] Hän on Suomen A-maajoukkueen kaikkien aikojen pisin pelaaja sekä kaikkien aikojen pisin suomalainen olympiaurheilija talvikisoissa.[9] Anttila oli voittamassa olympiakultaa Pekingissä 2022 sekä maailmanmestaruutta vuosina 2019 ja 2022, joista ensimmäisessä turnauksessa hän toimi Suomen kapteenina.[10] Anttila lopetti maajoukkueuransa vuoden 2023 MM-kilpailuihin.[11]
Anttila on Lempäälän Kisan kasvatti.[10] Hän siirtyi 12-vuotiaana Tampereen Ilvekseen, josta ilman paikkaa joukkueen nuoremmissa C-nuorissa jäänyt Anttila palasi kahden kauden jälkeen takaisin LeKiin.[4] Hän pelasi LeKin miesten joukkueessa ensimmäistä kauttaan II-divisioonaa kaudella 2003–2004, jonka jälkeen Chicago Blackhawks varasi Anttilan todellisena yllätyksenä yhdeksännellä kierroksella 260. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2004. Hänen varauksensa herätti paljon keskustelua. Anttila liittyi samana kesänä ennen varaustaan Ilveksen A-nuorten harjoitusvahvuuteen. Blackhawks kiinnostui hänestä, kun Ilveksen valmentaja Juha Pajuoja vinkkasi Anttilasta Blackhawksin kykyjenetsijä Sakari Pietilälle.[12][13]
Kaudeksi 2004–2005 Anttila siirtyi Tampereen Ilveksen A-nuoriin. Hän nousi samalla kaudella myös Ilveksen SM-liigajoukkueeseen, jossa Anttila pelasi 28 runkosarja- ja kolme playoff-ottelua tehopistein 2+1=3. Hän teki liigadebyyttinsä jo kauden avauskierroksella 16. syyskuuta 2004 paikallisottelussa Tapparaa vastaan.[14] Anttilan liigauran avausmaali syntyi 9. tammikuuta 2005 JYPiä vastaan.[15] Hänen osumansa ratkaisi Ilveksen 3–0-voittoon päättyneen ottelun ja Anttila palkittiin ottelun Ilta-Sanomien yhden tähden tähtipelaajana.[16] Noin puolet kaudestaan hän pelasi kuitenkin vielä Ilveksen A-nuorissa, joiden toiseksi paras maalintekijä Anttila oli Antti Ruotsalaisen jälkeen 14 osumallaan.[17] Hän voitti kauden päätteeksi A-nuorten Suomen-mestaruuden.[10]
Kaudet 2005–2006 ja 2006–2007 Anttila pelasi lähinnä Ilveksen nelosketjussa. Hänen ensimmäinen kokonainen SM-liigakautensa 2005–2006 toi 50 runkosarja- ja neljässä playoff-ottelussa tehot 4+3=7. Kesken kauden 2006–2007 hänen pelinumeronsa vaihtui 16:sta 61:ksi, kun Jorma Peltosen pelinumero 16 jäädytettiin 23. syyskuuta 2006.[18] Anttilan kausi sujui kuitenkin odotuksiin nähden osaksi varusmiespalveluksenkin takia varsin heikosti, kun hän teki runkosarjassa vain neljä tehopistettä.[4] Huhtikuussa 2007 Anttila teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[19]
Nousu Ilveksen avainpelaajiin
Anttila Ilveksessä vuonna 2008.
Kaudella 2007–2008 Anttila paransi kokonsa käyttöä sekä myös pistetiliään edellisistä kausista tehtyään 56 runkosarjaottelussa tehot 14+9=23.[20] Hän jakoi Ilveksen sisäisen maalipörssin voiton Toni Koiviston ja Vesa Viitakosken kanssa.[21] Anttila teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen helmikuussa 2008.[22] Kaudella 2008–2009 häneen kohdistui suuret odotukset, mutta alkukauden loukkaantumiset vaikuttivat negatiivisesti Anttilan itseluottamukseen.[23] Tehopisteitä syntyi lopulta 22. Häneltä odotettiin paljon taas kaudella 2009–2010. Anttilan kausi oli varsin kaksijakoinen, kun varsinkin kevätkaudella hän esitti tuskaisempia otteita. Anttila onnistui kuitenkin parantamaan SM-liigan yhden kauden piste-ennätystään tehtyään runkosarjassa 26 tehopistettä.[24] Toukokuussa 2010 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Ilveksen kanssa.[25]
Anttila kärsi kaudella 2010–2011 sekä kylki- että nilkkavammoista, jonka takia hän pelasi runkosarjassa vain 33 ottelua. Toivuttuaan jälkimmäisestä nilkkavammastaan Anttila kuului kevätkaudella Ilveksen parhaimmistoon.[26]
TPS 2011–2013
Seitsemän Ilveksessä vietetyn vuoden jälkeen Anttila siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Turun Palloseuran riveihin kaudeksi 2011–2012.[25] Uusia tuulia uralleen hakenut Anttila kuului kauden positiivisimpiin yllättäjiin ja paransi SM-liigan yhden kauden piste-ennätystään tehoilla 14+22=36,[3] joilla hän jakoi TPS:n sisäisen pistepörssin toisen sijan Tomáš Plíhalin kanssa edellään Ville Vahalahti.[27] Anttila muodosti kauden aikana toimivan tutkaparin Ville Vahalahden kanssa.[28] Helmikuussa 2012 hän teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[29]
Kaudella 2012–2013 Anttila teki viimeisimmän SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 17+24=41, joilla hän oli TPS:n paras pistemies. Anttila voitti myös joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +9.[30] Hänen kauttaan pidettiin myös lopullisena läpimurtona, osaksi myös siksi, että laukaustarkkuudestaan kritisoitu Anttila onnistui tekemään maaleja paremmalla prosentilla edellisiin kausiin verrattuna.[31]
Ulkomaat 2013–2016
Anttila siirtyi kaudeksi 2013–2014KHL-seuraMetallurg Novokuznetskiin.[32][33] Hän pelasi 16 runkosarjaottelua tehopistein 2+4=6, kunnes joukkue asetti hänet siirtolistalle marraskuussa 2013.[34] Koska mikään muu KHL-joukkue ei tehnyt Anttilan kanssa sopimusta kahden vuorokauden aikana, hänet siirrettiin Metallurgin farmijoukkue Ariada Volžskiin, VHL:ään.[35] Anttila pelasi siellä kuusi ottelua, kunnes hänen sopimuksensa purettiin Metallurgin kanssa.[36][37] Viikkoa myöhemmin Anttila siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella Ruotsiin ja SHL:n nousijajoukkue Örebro HK:n riveihin.[38] Hän pelasi loppukaudella vain 22 ottelua, mutta 13 osumaa riitti kuitenkin joukkueen sisäisen maalipörssin toiseen sijaan.[39] Anttilan kausi päättyi lopulta polvivammaan helmikuussa 2014.[40] Maaliskuussa hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Örebron kanssa.[41]
Kaudeksi 2016–2017 Anttila siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella KHL-joukkue Jokereihin.[43] Tammikuussa 2017 hän solmi seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen kevääseen 2019 saakka.[44] Kaudella 2018–2019 Anttila pelasi runkosarjassa vain 38 ottelua marraskuusta tammikuuhun asti kestäneen loukkaantumisen vuoksi.[45] Joulukuussa hän solmi Jokereiden kanssa kaksivuotisen ja kevääseen 2021 ulottuvan jatkosopimuksen.[46]
Anttila nimettiin kaudeksi 2020–2021 Jokereiden kapteeniksi.[47] Tammikuussa 2021 hän teki seuran kanssa 1+1-vuotisen jatkosopimuksen.[48] Vuotta myöhemmin tammikuussa Jokerit ilmoitti käyttävänsä Anttilan sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[49] Helmikuussa 2022 Jokerit purki Anttilan sopimuksen joukkueen kauden päätyttyä ennenaikaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.[50] Hän palasi loppukauden kattavalla sopimuksella Ilveksen SM-liigajoukkueeseen.[51]
Siirtyminen Kärppiin
Kaudeksi 2022–2023 Anttila siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Oulun Kärppiin. Joukkuetta valmentaa hänelle Jokereista ja Suomen A-maajoukkueesta tuttu Lauri Marjamäki. Anttilan itsensä mukaan hänen kanssaan maajoukkuessa pelannut Kärppien kapteeni Atte Ohtamaa kertoi Anttilan tilanteesta Kärppien seurajohdolle kevään 2022 MM-kilpailujen aikana.[52] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[53] Joulukuussa 2022 Anttila teki Kärppien kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[54]
Anttila oli kaudella 2023–2024Teemu Turusen ja Miika Koiviston ohella Kärppien ainoa kauden kaikki 60 runkosarjaottelua pelannut pelaaja.[55] Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[56] Toukokuussa 2024 Anttila solmi seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen seuran kanssa.[57]
Kaudeksi 2024–2025 Anttila nimettiin Kärppien kapteeniksi.[58]
Maajoukkueura
Anttila edusti SuomeaPyeongchangin olympiakisoissa 2018 ja Pekingin olympiakisoissa 2022, joista jälkimmäinen turnaus päättyi kultaan.[10] Ensimmäisessä olympiaedustuksessaan vuoden 2018 turnauksessa hän rikkoi maastohiihtäjäJuha Miedon (197 cm) ennätyksen kaikkien aikojen pisimpänä talvikisojen suomalaisurheilijana. Myös Suomen joukkueen maalivahti Mikko Koskinen (200 cm) oli Mietoa pidempi.[9] Vuoden 2022 kisoissa Anttila toimi Suomen varakapteenina.[59] Finaaliottelussa Venäläisten olympiaurheilijoiden joukkuetta vastaan hän sai syöttöpisteen Hannes Björnisen tekemään 2–1-voittomaaliin, joka ratkaisi Suomelle kaikkien aikojen ensimmäisen olympiakullan palloilulajeissa. Anttila oli jäällä myös joukkueensa 1–1-tasoitusmaalin aikana.[60]
Anttila pelasi myös MM-kilpailuissa vuosina 2013, 2018, 2019, 2021, 2022 ja 2023, joista vuosien 2019, 2021 ja 2023 turnauksissa hän toimi Suomen kapteenina ja vuoden 2022 turnauksessa varakapteenina. Vuoden 2019 turnauksessa hän johdatti joukkueen maailmanmestaruuteen ja vuoden 2021 turnaus päättyi hopeaan.[10] Anttilan vuoden 2019 turnauksen kaikki neljä maalia syntyivät pudotuspelivaiheessa. Puolivälieräottelussa Ruotsia vastaan hän teki Suomen 4–4-tasoitusmaalin 1.29 minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä, kun joukkue haki tasoitusta ilman maalivahtia. Suomi eteni välieriin voitettuaan jatkoajalla lukemin 5–4.[61] Välieräottelussa Venäjää vastaan Anttila teki joukkueen 0–1-voittomaalin.[62] Finaaliottelussa Kanadaa vastaan hän teki kaksi maalia, joista ensimmäinen syntyi ylivoimalla ja jälkimmäinen jäi Suomen 1–3-voittoon päättyneen ottelun, maailmanmestaruuden ratkaisseeksi maaliksi.[63] Vuoden 2021 turnauksessa Anttila valittiin Kazakstania vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[64] Vuoden 2022 turnauksen puolivälieräottelussa Slovakiaa vastaan hän teki tehot 2+1=3, kun Suomi voitti ottelun ja eteni välieriin lukemin 4–2.[65] Anttila valittiin joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[66] Vuoden 2023 turnauksessa hänet valittiin Ranskaa vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[67]
Yhteensä Anttila on pelannut 133 A-maaottelua tehopistein 16+28=44.[10][68][69] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä 4. huhtikuuta 2008 RiiassaLatviaa vastaan, kun Anttila oli valittu Suomen ensimmäiseen MM-leiriryhmään.[70] Hän putosi alustavasta MM-ryhmästä lopulta viimeisten joukossa Czech Hockey Gamesin jälkeen.[71] Anttila avasi maalitilinsä A-maajoukkueessa kahdella osumalla Czech Hockey Gamesissa 6. syyskuuta2009TšekinKarlovy Varyssa Ruotsia vastaan. Hänen ensimmäinen osumansa jäi Suomen 3–8-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.[72]
Anttila lopetti maajoukkueuransa vuoden 2023 MM-kilpailuihin.[11]
Anttila on Suomen A-maajoukkueen kaikkien aikojen pisin pelaaja.[5]
Pelityyli
Iltalehden toimittaja Sasha Huttunen kuvaa Anttilaa pelaajaksi, joka loistaa alivoimassa, ärsyttäjänä ja hyökkäyspäässä. Huttusen mukaan Anttila ”lyö kaukalossa kaiken likoon, repii, raastaa, ryöstää kiekkoja ja tappaa alivoimia ilmeenkään värähtämättä”.[5]
Tunnustuksia
Urheilutoimittajain liitto valitsi Anttilan vuoden 2019 parhaaksi jääkiekkoilijaksi.[73] Helsingin Urheilutoimittajat ry valitsi hänet saman vuoden Pääkaupunkiseudun parhaaksi urheilijaksi.[74]
Arttu Wiskarin yhtyeeseen kuuluva DJ ILG teki vuoden 2019 MM-kilpailujen aikaan Marko Anttilan kannatuslaulun ”Löikö Mörkö sisään?”. Alle minuutin kestävä kappale koostuu pääasiassa Antero Mertarannan selostuksesta Ruotsia vastaan pelatussa puolivälieräottelussa.[1][75] Suomen maailmanmestaruuden 2019 jälkeen markkinoille tuli erilaisia Anttilaan viittaavia tuotteita, kuten Atrian Mörkö-makkara ja Olvin ”Kuka löi sisään?” -kolajuoma.[76] Kesäkuussa Lempäälän kunta huomioi Anttilan ja samana keväänä Suomen naisten maajoukkueen kapteenina toimineen LeKi-kasvatin Jenni Hiirikosken huomioi nimikkorahastolla sekä nimesi heidän mukaansa Lempäälän jäähallille vievän kadun Valmentajantiestä Kapteenienkaduksi.[77] Muun muassa Helsingin Stockmann -tavaratalosta Iittalan Mörkömuumimuki oli hetkellisesti loppuunmyyty keväällä 2019[78].
Elokuussa 2019 Jokerit nimesi Anttilan mukaan Hartwall Arenan silloisen VIP-tilansa Mörköluolaksi.[79]
Muuta
Anttila on itse maininnut mieluisimmaksi lempinimekseen "Stretsin", jonka keksi hänen joukkuetoverinaan Ilveksessä kaudella 2004–2005 pelannut Steve Kariya.[2]
Marko Anttila on naimisissa Heidi Anttilan kanssa ja heillä on vuonna 2017 syntynyt tytär Iita.[81] Anttilan pikkuveli Jukka Anttila on pelannut maalivahtina alemmissa sarjoissa.[82]
