Kunnan maapinta-ala on 4 084,89 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 218 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuoteen 2007 asti kunnan nimenä oli pelkkä Malung.
Luoteis-Malungissa Norjan rajan tuntumassa sijaitseva Sälenin kylä on suosittu talviurheilu- ja tunturialue.
Vuonna 2007 kunnassa oli 11,42 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut nykyisen Malungin alueella sijainneisiin maalaiskuntiin, jotka olivat Lima, Malung ja Transtrand. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa ne yhdistettiin nykyiseksi Malungin kunnaksi. Kunnan keskustaajama Malung oli taajaväkinen yhdyskunta vuosina 1931–1957.
Ruotsin hallitus päätti 1.11.2007, että kunnan nimeksi tulee 1.1.2008 alkaen Malung-Sälen.[6] Millään muulla Ruotsin kunnalla ei ole nimessään kahta paikannimeä.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä hevosenkenkä yläpuolellaan vaaka-asentoon asetettu vasara, molemmat kultaa. (Ruotsiksi I blått fält en hästsko och däröver en bjälkvis ställd klohammare, båda av guld.)
Vuonna 1971 yhdistetyillä kunnilla oli jokaisella oma vaakunansa. Malungin vaakuna vuodelta 1947 perustui käräjäkunnansinettiin 1600-luvulta. Lima ja Transtrand kuuluivat samaan käräjäkuntaan (ruots. tingslag), joten oli luonnollista valita Malungin vaakuna uuden kunnan vaakunaksi vuonna 1975. Kunnan nimenmuutos ei aiheuttanut muutoksia vaakunaan.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
126
1,3
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
603
6,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
8 351
83,2
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 96 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 132 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 018 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 121 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 18,0 %
18–64-vuotiaat: 58,1 %
65 vuotta täyttäneet: 23,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
4,1
4,4
jalostus
20,9
23,1
palvelut
73,5
70,8
tuntematon
1,6
1,7
Työpaikkoja ja työllisiä
5 405
4 843
työpaikkaomavaraisuus
111,6
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 73,0 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 793 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Malung-Sälenin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Malung
Lima-Transtrand
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Malung-Sälens kommun
